

Metsätalousyrittäjä Matti Äijö on niputtanut kesäkorjuukelpoiseen leimikkokokonaisuuteen ensiharvennusta, varttuneen metsän harvennusta ja uudistushakkuuta. Tavoitteena on, että yksittäiseen puukauppaan kertyisi vähintään 1 000 kuutiota myytävää. Kun korjuukalusto voi pysyä pitkään samalla paikalla, se näkyy yleensä parempana puun hintana.
”Pystytään saamaan suuruuslisää, eikä tarvitse mennä peräkkäisinä vuosina rypemään samalle paikalle.”
Varsinkin ensiharvennuksen houkuttelevuutta tukkileimikko lisää. Nyt markkinat ovat tosin otolliset puhtaille harvennustyömaillekin.
Suuri leimikko mahdollistaa korjuun joustamisen kelien mukaan. Kuivalla kelillä koneet pääsevät vaikeimmille paikoille, maan pehmetessä voidaan siirtyä helpompiin.
”Metsänomistaja pystyy paljon vaikuttamaan, minkälaisen leimikon laittaa tarjolle. Ostaja keskittyy siihen, että se saadaan korjattua mahdollisimman kustannustehokkaasti. Jos tulee korjuuvaurioita, ne jäävät lähes aina metsänomistajien harmiksi. Niiden välttämiseksi on tunnettava omaa metsäänsä.”

Leimikkonippuun kuuluu kahden hehtaarin kuvio turvemaan päätehakkuuta. Noin 100-vuotiaat männyt ovat harsuuntuneet, ja yksittäisiä puita on kuollut. Hieskoivutkin ovat jo iäkkäitä ja todennäköisesti osin lahovaurioisia.
Vaikka turvemaa on pehmeää, oikein suunnitellen tällainenkin metsä voidaan kaataa ja ajaa kesällä. Sama ura ei kestä montaa ajokertaa turvemaalla, joten puu kuljetetaan kuviolta kuorma kerrallaan eri kohtaan viereistä moreenirinnettä. Sen laitaa kulkee entisen hakkuun ajoura, joka kestää ajaa vaikka kuinka monta lastia.
”Painumien välttäminen vaatii ajokoneen kuljettajan, jolla on ajatus koko ajan mukana. Tyhjällä lähdetään perältä ja kun kuorma on täynnä, ollaan lähellä kivennäismaata. Kriittiset paikat voi ajaa jopa vajailla kuormilla.”

Vanhat ajourat ja kärrytiet kannattaa hyödyntää mahdollisuuksien mukaan. Ylimääräistä puuta ei silloin kaadu, ja kivetöntä väylää pitkin ajokone pääsee etenemään joutuisasti.
Äijö on päättänyt rakentaa tien laitaan varastopaikan, jotta puuta ei tarvitsisi kuormata tieltä. Suurelta leimikolta kertyy pitkät pinot puutavaraa, joka olisi ulottunut läheiseen tienmutkaan asti.
Varastopaikan teko tietää puiden kaatamista, kantojen nostoa ja murskeen ajoa paikalle. Tien alittavaa rumpuputkea täytyy lisäksi pidentää. Varastopaikan kustannukset jaetaan myyjän ja ostajan kesken.

”Noin 1500 kuutiota vaatisi pitkän tienvarsivaraston. Se helpottaa kaikkia työvaiheita, ettei metsästä tulevan kuormatraktorin tarvitse niin paljon varoa. Kesällä liukkaat kuitupöllit saattavat karata tien puolelle.”
Ilman varastoa puutavara-auton lastaus pitäisi tehdä tieltä, mikä olisi vaarallista. Varastopaikalle tulee riittävästi tilaa, että puuauto mahtuu kääntymään.
Tässä tapauksessa varastopaikalle päästään olemassa olevalta liittymältä. Uusi liittymä vaatii aina tiekunnalta tai valtion teiden tapauksessa ely-keskukselta luvan.
”On hyvä, että liittymän kohta on turvallinen ja se rakennetaan oikein, ettei tehdä uutta surmanloukkua. Kapealta liittymältä kapealle tielle kääntyminen vaatii rekalta koko tien leveyden.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
