Kilpailu kuitupuusta vie pikkutukin sahaajia pinteeseen

Pikkutukin esiintyminen puukauppatarjouksissa on ollut metsänomistajille mieluinen asia.

Pikkutukki tai parru tarkoittaa puuta, joka osuu järeydeltään kuitupuun ylähaarukkaan. Hinta on kuitupuuta korkeampi.

Jos metsänomistajan alueella on pikkutukin jalostaja, se on tuonut kaivattua kilpailua pieniläpimittaisen havupuun markkinoille.

Erityisen mieluinen on Aasiassa tarvittavan, lyhyitä mittoja käyttävän pikkutukin ostaja. Mittojen lyhetessä pienenee vaara siitä, että rungosta tehdään pikkutukkia tukin eikä kuituosuuden kustannuksella.

Yleensä pikkutukkia ostaa yksityinen sahayritys. Kolme suurta metsäjättiä tahtovat tukin mitat alittavan puun sellun, paperin ja kartongin raaka-aineeksi.

Metsäjätit tosin katkovat toisinaan pikkutukkia ja vaihtavat sitä sahojen kanssa sivutuotteisiin. Näin ne voivat vaihtaa sellun keitossa runsaasti kemikaaleja vaativan harvennuspuun laadukkaampaan pintahakkeeseen.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kääntänyt markkinat uuteen asentoon. Entisen ylitarjonnan sijaan kuitupuusta on ollut niukkuutta koko Itämeren alueella.

Se vaarantaa pikkutukin jalostajien aseman. Jo Äänekosken biotuotetehtaan käynnistyminen kiristi kilpailua.

Pohjois-Suomessa tilanne on ollut parempi, mutta sielläkin Kemin biotuotetehtaan käytön pelätään rajoittavan pikkutukin saatavuutta syksystä alkaen.

Selluntuottajien lisäksi energiayhtiöt havittelevat paikoin entistä enemmän kuitupuuta.

Saadakseen pikkutukkia ostajan on maksettava siitä hintalisää kuitupuuhun verrattuna – samalla, kun sahatavaran hinta on kääntynyt laskuun.

Pikkutukin jalostajien tilanne vaihtelee yrityksestä toiseen muun muassa lopputuotemarkkinan, jalostuskaluston ja puun hankintatavan mukaan.

Pikkutukkia jalostavien yritysten joukossa on kaiken kokoisia toimijoita yhden hengen pikkusahoista Keiteleen ja Versowoodin kaltaisiin jätteihin.

Versowoodin metsäjohtajan Jussi Torpon mukaan yhtiö on onnistunut saamaan tarvitsemansa pikkutukin, koska se ostaa itse leimikoita pystykaupoilla.

Versowood jalostaa pikkutukkia Hirvensalmella Kissakosken sahalla. Sahan tuotannosta valtaosa menee yhtiön omaan jatkojalostukseen kuormalavojen ja kaapelikelojen raaka-aineeksi.

”Oma puunhankinta on ollut elinehto. Tämmöisessä suhdanteessa pikkutukkia on vierastoimituksessa tosi hankala saada”, Torpo sanoo MT:lle.

Torpon mukaan puun hinnannousu verrattuna laskeviin sahatavaran hintoihin on hankala yhtälö niin pienen kuin suuren tukin jalostuksessa.

”Sellun hintaa vastaan on tosi vaikea taistella. Varsinkin hetki sitten se oli niin kovassa hinnassa, ettei millään sahaustuotteella pystynyt kilpailemaan.”

Versowood käyttää Kissakosken sahan pikkutukista sahattua puuta muun muassa kuormalavojen välitukiin Riihimäen kuormalavatehtaalla. Kuva: Sanne Katainen

Hankalimmassa asemassa ovat yritykset, joiden tuotteiden myynti ei vedä ja puunhankinta on toimituspuun varassa.

Pieniläpimittaisen puun sahauksen kannattavuus perustuu suureen tehokkuuteen ja kohtuuhintaiseen raaka-aineeseen.

Vain hieman lohtua tuo se, että energialaitoksille ja sellutehtaille päätyvien sahauksen sivutuotteiden hinnat ovat nousseet yhtä lailla kuin pyöreän kuitupuun.

Pikkutukista valmistetaan muun muassa parrua, paneelia, liimapuuta ja liimalevyä.

Osa yrityksistä pystyy käyttämään joustavasti erikokoisia tukkeja, toisille pieniläpimittainen, terveoksainen latvapuu on laatuvaatimus, josta ei voi tinkiä.

Pikkutukin hyödyntäminen parantaa usein harvennusten kannattavuutta, kun järeän tyviosan pituus ei riitä tavalliseen sahatukkiin. Myös tukkipuiden latvoista voi kertyä pikkutukkia. Kuva: Kari Salonen

Luonnonvarakeskuksen puunkäyttötilastosta ei suoraan löydy pikkutukin määriä, mutta suuruusluokkaa voi päätellä puutuoteteollisuuden käyttämästä kuitupuusta. Se tarkoittaa käytännössä pikkutukkia.

Tilaston mukaan kuitupuun sahaus on noussut viime vuoden kolmeen miljoonaan kuutioon vuosituhannen alkuvuosien kahdesta miljoonasta kuutiometristä.

Muutoksen saattaa silti aavistaa viime vuodelta, jolloin sahatavaran hinnat kävivät huipussaan. Kotimaista puuta sahattiin enemmän kuin edellisen, vuoden 2018 suhdannehuipun aikaan, mutta kuitupuuta sahat käyttivät 200 000 kuutiota vähemmän.

Puukauppatilastot osoittavat, että mäntypikkutukkia ostettiin vuosina 2021 ja 2022 vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Kuusipikkutukin kaupassa määräennätys saavutettiin vuonna 2021.

Metsänomistajan kannattaa toivoa, että pikkutukin jalostajat selviävät suhdannekurimuksesta. Kilpailua pienestä puusta kaivataan silloinkin, kun sellusykli laskettelee seuraavaan kuoppaansa.