

Ministeriöt käyvät parhaillaan läpi Suomen ennallistamisesitykseen annettuja lausuntoja. Suurimpana kantona kaskessa ovat metsät, jotka ympäristöministeriön johdolla valmistetusta esityksestä puuttuivat kokonaan.
”Ennallistamisesitykseen kohdistui valtava mielenkiinto. Sitä selittää, miten merkittävästä asiasta Suomelle tässä on kysymys”, toteaa kansliapäällikkö Pekka Pesonen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Pesosen mukaan ministeriöt työstävät parhaillaan lausunnoista yhteenvetoa. Sen jälkeen valtioneuvosto tekee päätöksen lopullisesta esityksestä.
Monissa lausunnoissa ihmeteltiin, miksi EU:n ennallistamisasetuksen kotimaista toteutuksesta koskevassa esityksessä ei otettu kantaa metsiin. Niistä ei saatu sopua aikaiseksi sen paremmin virkamiestasolla kuin asian poliittisessa käsittelyssä.
”Vaikeimmat päätettävät asiat koskevat pohjoisten havumetsien ja harjumetsien suojelutarvetta”, listaa Pesonen.
”Vaikeimmat päätettävät asiat koskevat pohjoisten havumetsien ja harjumetsien suojelutarvetta.”
Pöydällä on myös luontotyyppien heikentämättömyysvelvoite. Sen osalta Suomi aikoo hyödyntää joustavaa soveltamista.
Se tarkoittaa, että kansantaloudelle tärkeissä hankkeissa ja vaihtoehtojen puuttuessa luontokohteen merkittäväkin heikentäminen voidaan sallia, jos aiheutuva haitta korvataan muualla.

Maa- ja metsätalousministeriön kanta ennallistamiseen on, että talousmetsät rajataan niiden ulkopuolelle. Kyse on niiden suuresta kansantaloudellisesta merkityksestä.
”Metsätalous ja teollisuus ovat meidän syömähampaat. Niistä ei ole varaa tinkiä”, toteaa Pesonen.
Se ei tarkoita, että metsissä toimittaisiin miten vain. Sen sijaan metsätaloutta harjoitetaan jatkossakin kestävästi ja luontoarvoja vaalien.
Monessa lausunnossa kiinnitettiin huomiota ennallistamisen valtaviin kustannuksiin. Esityksen mukaan se söisi jopa 1,2 miljardia euroa vuodessa. Siitä uutta rahaa olisi 400‒600 miljoonaa euroa.
”Kaikki ymmärtävät, ettei tuollaisia rahoja ole eikä tule”, totesi toimitusjohtaja Tino Aalto Sahateollisuudesta.
Pesosen mukaan esitystä laadittaessa talous oli koko ajan yksi reunaehdoista. Sen osalta ratkaisut jätettiin kulloisenkin taloustilanteen ja hallituksen varaan.
”Lähtökohdaksi tuli, että hallitukset päättävät ennallistamisen toimeenpanosta taloudellisen liikkumavaran puitteissa”, toteaa Pesonen.
”On helppo huutaa, että suojellaan valtion metsät.”
Rahoituksen avuksi toivotaan markkinavoimia. Yksityistä rahaa voisi kanavoitua ennallistamiseen esimerkiksi luonnonarvokaupan kautta.
Toisaalta uhkana on harmaa suojelu sellaisien kohteiden osalta, joiden lunastamiseen valtion rahat eivät riitä. Se tarkoittaa, että metsänomistajat joutuvat ennallistamisen maksumiehiksi.
Metsänomistajia edustava MTK onkin vaatinut, että Suomen ennallistamisesitys mitoitetaan käytettävissä olevan rahoituksen mukaiseksi.
Jo nyt tiedetään, että valtion ennallistamisrahat ovat tiukassa. Se kääntää katseet Metsähallituksen suuntaan.
”On helppo huutaa, että suojellaan valtion metsät. Myös sillä on hintansa”, muistuttaa Pesonen.
Metsähallituksen metsätaloudella on suuri paikallinen merkitys syrjäseuduilla. Monen sahan puuhuolto lakkaisi toimimasta ilman valtion metsistä tulevaa puuta.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
