
Metsäkatoasetus tuo sen alaisiin tuotteisiin viitenumeron, jonka taakse kytkeytyy tietoa tuotteen toimitusketjusta ja viime kädessä sijaintitietoa raaka-aineen alkuperästä.
Kuluttajan ulottuville tieto ei kuitenkaan ole tulossa. Yritykset voivat estää sijaintitiedon näkymisen myös seuraavalta portaalta. Vain viranomainen pääsee kaikkiin tietoihin käsiksi, vahvistaa johtava asiantuntija Marko Lehtosalo Ruokavirastosta.
”Asetus ei pyri siihen, että kakkosnelosen ostaja näkee, miltä alueelta se on peräisin.”
”Asetus ei pyri siihen, että kakkosnelosen ostaja näkee, miltä alueelta se on peräisin. Ilmoitus tuotteen ensimmäistä kertaa markkinoille saattamisesta sisältää geolokaatiotiedon, sen jälkeen ei.”
Viranomainen voisi tutkia tuotteen alkuperää, jos herää epäilys, että se on metsäkatoasetuksen vastainen. Lehtosalon mukaan lopputuotteen alkuperän selvittämistä tehtäisiin todennäköisesti esimerkiksi isotooppitekniikalla. Se paljastaa eräänlaisen kemiallisen sormenjäljen avulla eloperäisten tuotteiden maantieteellisen alkuperän.
Asetuksen mukaan ulkopuolisetkin voivat tuoda ”perusteltuja huolenaiheita” viranomaisen tietoon. Silloin viranomainen arvioi, onko ilmiannon perusteella syytä tutkia epäiltyä rikettä tarkemmin.
Voiko menettelystä tulla tulevaisuudessa väline erilaisten, esimerkiksi luonnonsuojeluun liittyvien hakkuukiistojen selvittelyyn?
”Sitä en pysty arvioimaan.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
