

Tammi–maaliskuun välisenä aikana Suomi vei ulkomaille noin 2,1 miljoonaa kuutiometriä sahattua ja höylättyä puutavaraa, kertoo Tulli.
Määrä oli noin yhdeksän prosenttiyksikköä pienempi viime vuoden vastaavaan lukemaan verrattuna.
Tullin mukaan tärkeimpänä markkina-alueena säilyi Egypti reilulla 250 000 kuutiometrillä. Laskua vuoden takaiseen lukemaan oli noin 15 prosenttia.
Tärkeimmistä kauppakumppaneista myös Iso-Britannian ja Japanin vientimäärät laskivat tuntuvasti viime vuodesta.
Vientimarkkinoilta ei kuulu oikeastaan mistään mitään positiivista, valitettavasti.
Tullin tilastoista selviää, että vienti Iso-Britanniaan laski niin ikään 15 prosenttia ja Japaniin noin 13 prosenttiyksikköä.
Toisaalta Saksan vienti kasvoi voimakkaasti jopa reilut 21 prosenttia viime vuoden tilanteesta. Myös Viroon vienti kasvoi noin 3 prosenttiyksikköä.
Euromääräisesti merkittävin pudotus suhteessa suurimpiin kauppakumppaneihin tapahtui Kiinan viennissä, joka laski lähes 50 prosenttiyksikköä vuoden 2025 ensimmäisestä vuosineljänneksestä.
Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto kommentoi kehitystä Maaseudun Tulevaisuudelle.
”Kyllä näissä näkyy se, että suhdannetilanne on äärimmäisen vaikea tällä hetkellä sahateollisuuden yrityksille”, Aalto toteaa.
Toisaalta vuonna 2025 ensimmäisen kolmen kuukauden vientimäärät kuutioissa olivat jopa 42 prosenttia korkeammat vuoteen 2024 verrattuna.
”Vuodet 2023 ja 2024 olivat heikkoja. Tuotanto- ja vientimäärien osalta viime vuosi niihin verrattuna hieman parempi”, Aalto kuvailee.
Aalto suhtautuu loppuvuoden kehitykseen varauksella.
”Vientimarkkinoilta ei kuulu oikeastaan mistään mitään positiivista, valitettavasti [...] Samaan aikaan on nähtävillä, että aika tukkivetoisesti tätä puukauppaa tällä hetkellä tehdään. Kuidun hinta on laskenut ja tukkipuunhintataso säilynyt korkealla.”
Sahateollisuuden yrityksille suurin kustannuserä muodostuu puun hankinnasta. Aallon mukaan korkea tukkipuun hinta tietää vaikeuksia koko alalle.
”Onhan se vaikea yhtälö, että viennissä ei ole imua ja sitten samaan aikaan kustannustaso on Suomessa tosi korkea”, Aalto toteaa.
Aallon mukaan alalla on kuitenkin korkea arvonlisäpotentiaali.
”Kotimainen arvonlisä, eli kuinka paljon yhdestä vientieurosta jää hyödyttämään Suomen kansantaloutta, on kaikista korkein vientiteollisuuden tuotteista nimenomaan sahateollisuudessa.”
Aalto toivoo ensi vuodelta positiivisempaa kehitystä, vaikka ei suhtaudukaan toiveikkaasti loppuvuoden kehitykseen.
”Kannattavuusmielessä ovat olleet kyllä heikot vuodet nämä viime vuodet [...] Pitkään tämä tilanne ei voi jatkua tämän osalta, tai tulee jo isompia ongelmia eteen”, toimitusjohtaja kiteyttää.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
