Kurki vierailee mielellään viljapelloilla, jossa viljantähkä sujahtaa sen pitkän nokan läpi nopeasti. Kuva: Lari Lievonen
Ruotsissa kurjen suojametsästys on sallittua maatalousvahinkojen estämiseksi
Suojametsästys ei ole vähentänyt Ruotsin satovahinkoja tilastollisesti, sillä myöhäiset sadonkorjuut ovat lisänneet vahinkoja viime vuosina entisestään.Tilaajalle
Viiden kurjen sääntö estää emolinnun ampuminen lintuperheestä. Kurjella on yleensä aina kaksi poikasta. Kuva: Viestimedian arkistoRuotsissa havahduttiin useampia vuosia sitten siihen, että kurkien kasvavat populaatiot aiheuttavat ongelmia maanviljelykselle. Ruotsissa yritetään suojametsästyksen, ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja korvausten avulla tasapainotella kurjen suojelun ja maatalouden kärsimien vahinkojen keskellä.
Lääninhallitukset auttavat maanviljelijöitä karkottamaan lintuja vahinkojen estämiseksi niillä alueilla, joilla on suurimpia ongelmia. Viljelykasvien osalta suurimmat vahingot raportoidaan Ruotsissa aiheutuvan perunalle, ohralle ja syysvehnälle.
Ruotsissa otettiin jo vuonna 2021 käyttöön niin sanottu yksityinen suojametsästys kurjelle, laulujoutsenelle ja valkoposkihanhelle. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lintuja, jotka liikkuvat vähintään viiden yksilön parvessa, voidaan metsästää pelloilla, joilla on korjaamatonta satoa.
Metsästystä voidaan harjoittaa mittavien satovahinkojen estämiseksi ajanjaksolla elokuun alusta syyskuun loppuun ja huhtikuun alusta toukokuun loppuun. Metsästys toteutetaan metsästysoikeuden haltijan tekemän arvioinnin perusteella eikä siihen tarvita lupaa normaalin suojametsästyksen tapaan.
Ruotsin maatalousyliopiston tutkija ja riistaekologian dosentti Johan Månsson arvioi Metsästäjäliiton Jahtimedia-julkaisussa, että kolmesta suuresta lintulajista valkoposkihanhen metsästys on huomattavasti tavallisempaa kuin kurjen tai laulujoutsenen.
Månsson sanoo, että Ruotsissa kurjen ja joutsenen metsästäminen oli kiistanalaisempaa kuin hanhien metsästäminen.
”Nyt on paremmin ymmärretty kurkien vaikutus myös muiden lintujen populaatioihin, ja yleinen keskustelu on kääntynyt.”
Valkoposkihanhen metsästys on huomattavasti tavallisempaa kuin kurjen tai laulujoutsenen.
Kurkien määrä Euroopassa on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmeninä. Laji on sopeutunut maatalousmaisemaan ja se on omaksunut uusia pesimäpaikkoja. Ruotsin ympäristöviraston mukaan kurkipopulaatiot ovat kasvaneet myös Ruotsissa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Myös Suomessa kurkien määrä kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 40 000 paria.
EU:ssa kurki on suojeltu muun muassa lintudirektiivin kautta. Suomessa kurkea ei saa metsästää ja rauhoitetun kurkiyksilön ohjeellisen arvon on katsottu olevan noin tuhat euroa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
