
Metsäenergian hankinnassa tulisi jatkossa edistää luonnon monimuotoisuutta, linjaavat Bioenergia ry ja Energiateollisuus ry. Järjestöjen laatimassa suosituksessa on listattu keinoja, joilla metsien monimuotoisuutta voi lisätä.
Esimerkiksi lahopuuta vältetään rikkomasta metsänkäsittelyn ja hoitotoimenpiteiden aikana.
”Lisäksi pyritään lisäämään lahopuuta muun muassa tekopökkelöitä tekemällä. Lahopuu on erittäin tärkeä metsälajeille”, sanoi Bioenergia ry:n metsäasiantuntija Christa Vilkki järjestöjen tiedotustilaisuudessa.
Sekapuustoisuuden lisääminen lisää metsän rakenteen monimuotoisuutta ja häiriönsietokykyä.
”Erityisesti nuoren metsän hoidon ja taimikonhoidon käsittelyssä olisi tärkeää, ettei puulajimäärää vähennettäisi”, Vilkki sanoi.
”Kaikki toimenpiteet ovat suosituksia ja jokainen toimija valitsee tapauskohtaisesti, mitä käyttää.”
Säästöpuissa olisi hyvä suosia etenkin vanhoja ja järeitä lehtipuita, kuten raitoja ja haapoja. Eri ikäisistä ja kokoisista puista tulisi jättää riistatiheikköjä.
Luonnonhoitotoimenpiteiden tekeminen on erityisen tärkeää arvokkaiden elinympäristöjen yhteydessä.
”Esimerkiksi purojen ja lähteiden tai lehtolaikkujen läheisyyteen voi jättää lahopuita, säästöpuita ja suojatiheikköjä, jolloin luontotyön vaikutus kasvaa”, Vilkki sanoi.
Suositusten mukaan kantojen korjuuta tulisi välttää.
”Kaikki toimenpiteet ovat suosituksia ja jokainen toimija valitsee tapauskohtaisesti, mitä käyttää.”

Tilaisuudessa kuultiin myös alan asiantuntijoiden kommentteja suunnitelmasta.
”Energiapuun hankintasuositus huomioi yleisellä tasolla tavallisimmat talousmetsien luonnonhoidon keinot”, pohti maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Katja Matveinen.
Matveisen mukaan suositeltu lehtipuuosuus, kymmenen prosenttia, on kuitenkin varsin vaatimaton.
Lisäksi lahopuun jättämisessä olisi syytä huomioida, että lahopuuta pitää muodostua eri puulajeista. Kova puu lahoaa pidemmälle kuin pehmeä.
”Perinteisesti ei ole kovin paljoa kiinnitetty huomiota puunhankinnan tarkkoihin luontovaikutuksiin.”
Metsien monimuotoisuutta seurataan kansallisessa metsästrategiassa kolmella mittarilla. Ensimmäinen on kuolleen puun määrä.
Tavoitteena on, että talousmetsissä olisi kymmenen kuutiota kuollutta puuta hehtaarilla vuoteen 2035 mennessä.
”Toteutuneella tahdilla päästään vuoteen 2035 mennessä seitsemään kuutioon hehtaarilla. Kuolleen puun kertymisen tahti pitäisi kolminkertaistaan, jotta tavoite saavutettaisiin”, Matveinen sanoi.
”Toinen mittari on lehtipuun – muun kuin koivun – määrä. Määrä on kasvanut 1980-luvun tilanteeseen verrattuna, ja sitä selittää etenkin haavan runsastuminen. Muissa lehtipuissa ei ole saatu vastaavaa kasvua aikaan.”
Kolmas mittari on vanhojen puiden määrä. Toistaiseksi niitä on vähän.
”Säästöpuiden laatua miettimällä tätä saadaan nostettua”, Matveinen sanoo.
WWF Suomen ilmasto-ohjelman johtajan Bernt Nordmanin mukaan on selvää, että metsäluonnon monimuotoisuuden lisääminen vähentää poltettavan puun määrää. Toimilla on kuitenkin suuri merkitys.
”Perinteisesti ei ole kovin paljoa kiinnitetty huomiota puunhankinnan tarkkoihin luontovaikutuksiin. Teidän hankintakriteereillä on vaikutusta siihen, mitä Suomen metsissä tehdään ja millaiseksi metsäluonto kehittyy”, Nordman totesi.
Hakevuori Oy:n puunhankintapäällikkö Anssi Korström muistutti, että metsänomistajat ovat pitkään tehneet luonnonhoitotoimia. Nykyään niitä tekevät myös metsäalan yritykset.
”Olemme korjanneet lahopuuta ja ohjanneet puulajisuhdetta kohti tuottavia puulajeja, mutta meidän täytyy mukautua uusiin vaatimuksiin”, hän sanoi.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
