Suurpetokantojen hallitsematon kasvu ei ole kenenkään etu ­–hallituksen on luotava lailliset edellytykset kannanhoidolle

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan syksyksi 2022 myönnetyistä karhunmetsästyksen poikkeusluvista 111 oli lainvastaisia. Jo aiemmin oikeus on vuonna 2020 ratkaissut samoin suden kannanhoidollisesta metsästyksestä tehdyt valitukset ja vuonna 2022 myös ilveksen kannanhoidollista metsästystä koskevan valituksen. Maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksiköstä myönnettiin tiistaina, että nykymuotoinen karhunmetsästys loppuu KHO:n päätöksen myötä tähän kauteen. Sama koskee suden ja ilveksen kannanhoidollista metsästystä. Ministeriön mukaan käytössä ovat jatkossa enää ainoastaan vahinko- ja turvallisuusperusteiset poikkeusluvat ja karkotusluvat. Metsästyksen pitäisi keskittyä tiettyyn yksilöön josta on haittaa.

Suden osalta KHO:n päätös panee pisteen vuosia jatkuneelle kierteelle, jossa kannanhoidollisia lupia ensin myönnetään, niistä valitetaan ja lopuksi metsästys jää toteutumatta. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) myöntää, että KHO:n päätös kaventaa liikkumavaraa mutta muistuttaa, että ainoastaan lupien perustelut ovat olleet riittämättömiä. Ministerin arvio on turhan varovainen. Käytännössä suurpetojen metsästys ei jatkossa ole mahdollista ilman lakimuutoksia EU:ssa tai Suomessa.

Suurpetojen suojelu perustuu EU:n luontodirektiiviin. Käytännössä direktiiviä tulkitaan eri maissa hyvin eri tavoin. Esimerkiksi Ruotsissa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on mahdollista kansallisen lainsäädännön perusteella. Virossa taas suden suojelutaso on lähtökohtaisesti erilainen kuin Etelä-Suomessa. Suomalaisen oikeuslaitoksen tiukka tulkinta luontodirektiivistä pohjaa siihen, että tarkentavaa kansallista lainsäädäntöä esimerkiksi riittävästä suurpetojen määrästä ei ole olemassa.

Suurpetojen suojelun tasoa arvioidaan parhaillaan EU-tasolla. Väljemmän suojelun puolesta ovat puhuneet esimerkiksi komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Vaikka poliittista tukea luontodirektiivin väljentämiselle näyttää löytyvän, on sen muuttaminen pitkä prosessi, joka saattaa kariutua monta kertaa matkan varrella. EU-tuomioistuin taas antaa ensi vuonna ratkaisunsa siihen, voiko suden suojelutaso olla eri jäsenmaissa erilainen. Esimerkiksi Virossa susi on määritelty maan liittymissopimuksessa väljemmin suojelluksi lajiksi kuin muualla EU:ssa. Jos tuomioistuin saliin vastaavat muutokset muualla, voi suden metsästyksen tilanne olennaisesti helpottua.

Nopein keino mahdollistaa kannanhoidollinen metsästys on kansallisen lainsäädännön muuttaminen hallitusohjelman mukaisesti. Tähän työhön on nyt saatava vauhtia. MT Live-lähetyksessä keskiviikkona vieraillut Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola arvioi, että joka tapauksessa suurpetojen metsästys on tauolla tulevan ja seuraavan talven ajan.

Päätösten seuraus on, että suurpetojen kannat kasvavat. Samalla kasvavat myös niiden kotieläimille aiheuttamat vahingot. Vähitellen petojen pelko ihmistä kohtaan vähenee, ja erilaiset vaaratilanteet lisääntyvät. Suurriistavirka-avun tarve lisääntyy samalla kun siihen osallistuvien metsästäjien halu osallistua virka-avun antamiseen saattaa vähentyä ja koirien ja metsästäjien osaaminen rapautuu.

Kannanhoidollinen metsästys on toimiva tapa hallita suurpetojen aiheuttamia ongelmia ja samalla pitää huolta petokantojen elinvoimaisuudesta. Sille tarvitaan selkeä laillinen pohja, johon myös tuomioistuimet voivat ratkaisuissaan nojata. Suomalaisen lainsäädännön päivittäminen ja EU:n päätöksiin vaikuttaminen edellyttävät hallitukselta ripeää ja aktiivista toimintaa.