Raakkujen suojelusta voi tulla 50 miljoonan euron lasku ‒ MTK perää hallitusta huolehtimaan omaisuuden suojasta
Raakkukeskustelun jälkeen MTK pelkää, avautuuko pajatso kaikille uhanalaisille, joita pelkästään metsissä on 800 lajia.
Mikko Tiirola varoittaa, että korvaukseton suojelu saattaa vähentää metsänomistajien halua luontoarvojen vaalimiseen. Kuva: Jaana KankaanpääRaakkujen ja muiden uhanalaisten eliöiden suojelusta uhkaa koitua metsänomistajille kohtuuttomia taloudellisia seurauksia. Metsänomistajia edustava MTK vaatii hallitusta pitämään kiinni hallitusohjelmaan nostetusta omaisuudensuojasta.
Hukkajoen raakkutuhosta käynnistynyt mediamylläkkä sai ympäristöministeri Kai Mykkäsen (kok.) vaatimaan 50 metrin suojavyöhykettä raakkujokien kummallekin rannalle. Kohua pelästyneet suuret metsäyhtiöt lähtivät siihen mukaan.
”Puunkorjuussa on tehty virheitä. Niiden osin asioita pitää parantaa. Ympäristöministerin vaatimus ilman korvauksia jätettävistä 50 metrin suojakaistoista on silti poikkeuksellinen”, totesi MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola MT livessä keskiviikkona.
Tiirolan mukaan ympäristöministerin esitys harmaasta suojelusta on hallitusohjelman hengen vastainen. Sen sijaan hallitusohjelmaan on kirjattu omaisuuden suojan vahvistaminen.
”Toivottavasti pääministeri ja hallituspuolueet pitävät huolta hallitusohjelman toteuttamisesta myös tältä osin”, muistuttaa Tiirola.
Siihen suuntaan viittaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) näkemys siitä, että suojavyöhykkeistä on maksettava maanomistajille korvaus.
Raakkuesiintyminen suojakaistat koskevat vajaata 2 000 maanomistajaa. Jos niiden leveydeksi päätetään 50 metriä, suojakaistojen pinta-ala nousee lähes 18 000 hehtaariin.
”Jos hehtaarihinnaksi laskee noin 3 000 euroa, silloin kyse on noin 50 miljoonasta eurosta”, laskee Tiirola.
Tiirolan mukaan nykyinen luonnonsuojelulaki mahdollistaa raakun säilymiselle tärkeiden esiintymispaikkojen suojelun rajaamispäätösmenettelyllä.
”Taikurin hatusta tempaistun kaavamaisen 50 metrin suojakaistan sijaan järkevintä olisi, että elykeskus määrittäisi tärkeimpien raakkuesiintyminen suojelutarpeen ja niistä maksettaisiin korvaus metsänomistajille.”
Pääsyy raakkujokien vähenemiselle ei ole metsätalous, vaan vesireittien patoaminen, joka estää raakkujen lisääntymiselle välttämättömien lohikalojen nousun.
Raakkutuhoon liittyen Tiirolaa pelottaa, että korvaukseton suojelu nousee vähitellen maan tavaksi. Siitä on jo nyt lukuisia esimerkkejä.
Elykeskus on esimerkiksi ohjeistanut jättämään petolinnun pesän ympärille 50 metrin säteelle metsää käsittelemättä. Tiirolan mukaan siitä on voinut aiheuta metsänomistajalle 20 000 euron menetys hakkuutuloihin.
”Petolinnun pesän suojelussakin kannattaa käyttää järkeä. Pesäpuun ympärille on hyvä keskittää säästöpuita, mutta liika on silti liikaa”, sanoo Tiirola.
Tiirolan varoittaa, että pelko harmaasta ja korvauksettomasta suojelusta voi kääntyä nopeasti suojelutavoitteita vastaan.
”Metsänomistajien oikeusturvan heikentyminen saattaa vaarantaa hyvän lähtökohdan, joka metsänomistajilla nyt on luontoarvojen vaalinnasta”, toteaa Tiirola.
Katso Tiirolan koko haastattelu MT Livessä.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
