
Nokkoset ja heinäkasvit rehottavat valtoimenaan valtatien varrella sijaitsevalla pellolla.
Lähempi tarkastelu paljastaa, että pöheikön seasta pilkistää sinisiä täpliä, jotka on maalattu maahan iskettyjen puukeppien yläpäihin. Jokaisen kepin juurella kasvaa noin puolimetriseksi varttunut koivun taimi.
Vielä heinäkuussa moni taimi oli 10–15-senttinen eli samankokoinen kuin istutushetkenä toukokuussa, kertoo pellon omistaja Esa Vigren.
Merkintäkeppien ansiosta taimet oli helppo paikantaa heinäntorjuntaa varten.
”On elinehto merkitä taimet tällaisessa kohteessa. Heinää oli meikäläistä rinnankorkeudelle. Oli suuria haasteita, että näkee edes kepin.”

Heinäysvälineeksi Vigren ja hänen vaimonsa Tuula valitsivat harkinnan jälkeen lumikengät. Heinää tallaantuu reilusti joka askeleella, ja taimia on helpompi varoa kuin raivaussahan kanssa.
”Siimaleikkurilla tai kolmioterällä menee helposti vahingossa koivuntaimia poikki.”
Lumikengillä kävely kesällä on toki kömpelöä, mutta sopivassa maastossa mahdollista.
”Lumikengät toimivat pellossa, normaalissa metsätaimikossa niillä ei pysty kävelemään.”
”Lumikenkien piikeillä pystyy vielä vetämään kasvuston pois. Lumikengät toimivat pellossa, normaalissa metsätaimikossa niillä ei pysty kävelemään.”
Puolentoista hehtaarin polkemisurakka otti pariskunnalta yhden työpäivän. Vigren arvioi, että työ pitää toistaa ensi kesänä, mutta kolmantena vuonna taimet saattavat jo pärjätä omillaan.
Alun perin Vigrenit aikoivat käyttää kemiallista heinäntorjuntaa ennen istutusta. Pelto oli mätästetty kaivurilla.
”Oli tarkoitus käsitellä alue glyfosaatilla keväällä ja istuttaa taimet kesäkuussa. Taimet tulivatkin jo toukokuun alussa, joten istutus piti tehdä kuukautta aiemmin kuin oli suunniteltu.”
Vigren oli odottanut myös saavansa kookkaampia taimia, jotka eivät tukahtuisi yhtä helposti heinän alle.
”Olen tottunut noin puolimetrisiin, taimien koko oli pieni pettymys.”

Pelto päätyi Vigreneille tilakaupan mukana. Lohko kärsi viljelyssä ollessaan kosteudesta ja kelpasi ainoastaan nurmen viljelyyn.
Vigren ei ole hakenut tukea metsitykseen eikä aio hakea sitä taimikon hoitoonkaan. Hänen mielestään metsätalouden tulisi pärjätä ilman tukia.
”Kannattavuuden täytyy tulla sitä kautta, että hoitotoimet ovat kannattavia. Kenellä omaisuutta on, sen pitäisi huolehtia siitä.”
Noin 30 sentin hintainen taimikeppi on huomattava lisäkustannus metsänuudistamisessa. Taimien hinta on samaa suuruusluokkaa.
Kalliin investoinnin vastineeksi koivu kasvaa pellossa nopeasti. Jos hyvin käy, ensiharvennus koittaa reilun 10 vuoden päästä.

Merkintäkepit on valmistettu läheisellä Siekkelin sahan höyläämöllä. Keijo Siekkeli alkoi tehdä höyläämön hukkapätkistä taimikeppejä reilu kymmenen vuotta sitten.
Sittemmin yrityksen johtoon on siirtynyt Keijon poika Riku, mutta taimikeppibisnes on yhä vanhan isännän hallussa.
”Sadan millin laudasta saa noin seitsemän myyntikelpoista keppiä. Näiden tekeminen on hyvä välihomma sahalla, kun esimerkiksi vaihdetaan teriä”, Keijo Siekkeli kertoo.
Ohutta keppiä varten mäntylaudan pitää olla oksatonta, muuten keppi katkeaa. Valmistukseen käytettävät oksattomat laudanpätkät ostetaan yhteistyökumppaneilta. Höyläämö on erikoistunut listojen valmistukseen rahtihöyläyksenä eli asiakkaiden toimittamasta sahatavarasta.
Keppien kärjet on käsitelty puunsuoja-aineella, jonka ansiosta ne kestävät 3–5 vuotta lahoamatta.
Siekkeli lopetti taimikeppien suorat toimitukset asiakkaille tänä vuonna, kun rahdin hinta nousi liikaa. Kepit ovat kuitenkin päätyneet Hankkijan ja jo aiemmin Uittokaluston valikoimiin.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
