Video: Matilla, 10 ja Tatulla, 14 on palava into tervanpolttoon – katso miten poikien pilkkeet muuttuivat tervaksi Kuhmossa

10- ja 14-vuotiaat Matti ja Tatu ovat sitkeästi uurastaneet jo kahtena kesänä Kuhmon metsissä keräten ja pilkkoen tervaskantoja. Raskaan työn tavoitteena on valmistaa aitoa ja oikeaa suomalaista mäntytervaa.

Syyskuun alussa poikien uurastus huipentui tervan polttamiseen. Tervatuotteita eli tervaa, tervankusta ja pikiöljyä pojat saivat talteen vajaat 50 litraa. Videolla Tatu selvittää prosessin kulkua.

"Pojat ovat etsineet ja kaivaneet ylös tervaskantoja viime kesästä lähtien. Tänä kesänä he ovat saivat tehtyä kolme isoa halkosäkillistä pilkkeitä. Apuna on ollut lähinnä kirveet ja kuokat", päivittelee Matin isä Markku Aittokoski.

Tervaskannon ja tervaisen kelon tunnistaa parhaiten puun aromaattisesta tuoksusta. Kuva: Anu Kovalainen

Aittokoski kertoo, että pojat keksivät idean tervanpoltosta itse viime kesänä.

"Viime vuonna pojat polttivat kaksi 200:n litran tynnyrillistä pilkkeitä ja saivat valmistettua seitsemän litraa tervaa. Tänä kesänä sitten he halusivat vielä isomman pöntön, koska tervalle oli selvästi paljon kysyntää."

Vinkkejä ja neuvoja pöntön rakentamiseen ja muuhun tervanpolttoon liittyvään pojille antoi Ensio Mäntykangas.

"Tervanpolttoon liittyvä kokemus ja tieto ovat vaarantunutta kulttuuriperintöämme, joten on sykähdyttävää, että nuoret pojat ovat näin innostuneita tervanpoltosta", sanoo tervanpoltosta kirjan kirjoittanut Eläköön terva ry:n puheenjohtaja Ilkka Pollari.

Eläköön terva ry:n ansiosta pohjoinen mäntyterva sai EU:n edellyttämän kemikaalirekisteröinnin. Mikäli mäntytervaa ei olisi rekisteröity, sitä ei olisi saanut enää merkittävissä määrin valmistaa EU:n alueella.

Rekisteröinti mahdollistaa perinteisen tervanpolton säilymisen ja tarjoaa jatkossa uusille kotimaisille tervantuottajille mahdollisuuden tervantuotantoon. Pienet alle tuhannen litran vuosituotannot eivät tarvitse lupia.

Vaikka tervan teko- ja polttotapoja on melkein yhtä monta kuin tekijöitäkin, on pääperiaate aina suurin piirtein sama.

Tervaa alkaa erottua noin 250 asteen lämpötilassa. Apupoikana poltossa toimi 7-vuotias Artturi Huotari.  Kuva: Anu Kovalainen

"Havupuiden pihkan on tarkoitus suojata puuta mikrobien ja hyönteisten hyökkäyksiltä ja parantaa puun kärsimiä vaurioita. Kun puuta kuumennetaan hapettomissa olosuhteissa, pihkan komponentit hajoavat ja reagoivat kuumuudessa pilkkoutuvien ligniinin ja selluloosan kanssa ja muuttuvat tervaksi", Pollari tiivistää.

Mäntyterva on Pohjoismaiden tärkein tervalaatu. Sitä valmistetaan polttamalla tervaspuuta perinteisessä tervahaudassa, betonisessa avobunkkerissa tai ulkoisesti kuumennettuna teräksisessä umpinaisessa teräsastiassa, kuten öljytynnyrissä.

Metsän mustaa kultaa eli tervaa tihkuu vähitellen ämpäriin. Kuva: Anu Kovalainen

Tervan tuotantoon valitaan mäntypuuta, joka sisältää mahdollisimman paljon pihkaa. Sellaista löytyy esimerkiksi vanhoista kannoista, joita pojat ovat raahanneet kuhmolaisista metsistä.

Tervaa on valmistettu Suomessa viimeistään keskiajalta alkaen. 1600-luvulla hautatervasta tuli Suomen tärkein kaupallinen tuote. Puisten laivojen väistyminen teräksisten tieltä 1800-luvun lopulla lopetti tervan kulta-ajan. 1900-luvun aikana tervaa toki valmistettiin edelleen. Esimerkiksi sota-aikana tervalla oli suuri merkitys voiteluaineiden lähteenä. Viime vuosisadan loppuun mennessä tervan kysyntä hiipui.

Nykyään tervaa tarvitaan vanhojen kirkkojen ja tapulikattojen suojaamiseen.

Tervatuotteita saatiin myytäväksi monta kanisterillista. Tervan valmistaminen lienee Suomen harvinaisin kesätyö. Kuva: Anu Kovalainen

"Pelkästään tämä tarve on niin suuri, ettei suomalainen tuotanto riitä kattamaan tarvetta. Tervan käyttö uusien rakennusten julkisivuissa on jonkin verran lisääntynyt, joten uusille tervanvalmistajille olisi tarvetta", Pollari sanoo.