Karhun saaliskiintiötä esitetään lähes puolitettavaksi viime vuodesta – silti metsästystä uhkaa taas uusi valitusrumba

Viime syksynä kannanhoidolliseen karhunmetsästykseen myönnettiin 197 poikkeuslupaa. Tehtyjen hallinto-oikeusvalitusten takia suuri osa luvista joutui toimeenpanokieltoon, mikä esti monin paikoin kokonaan karhujahdin. Saman toistuminen on mahdollista myös tänä syksynä.

Maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnoksessa karhukiintiö on jakautunut niin, että poronhoitoalueella voitaisiin kaataa 50 karhua ja muualla Suomessa 130. Kiintiössä olisi siten kokonaisuudessaan 166 poikkeuslupaa vähemmän kuin viime vuonna.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomen karhukannan lähes yhtäjaksoinen, vuodesta 2012 jatkunut kasvu näyttää taittuneen valtakunnallisesti. Tieto pohjautuu Luonnonvarakeskuksen uusimpaan kanta-arvioon, jonka mukaan Suomen karhukanta on pienenemässä. Luke arvioi karhuja olevan 1 740–1 925 yksilöä ennen elokuussa 2023 alkavaa metsästyskautta. Arvio on peräti 22 prosenttia pienempi kuin edellinen arvio.

Viime syksynä hallinto-oikeuksien asettamat toimeenpanokiellot estivät karhunmetsästyksen karhukannan ydinalueilla Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Samalla se vähensi metsästyksen yhteydessä tehtävää havainnointia. Niinpä Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion luotettavuus on herättänyt laajasti keskustelua metsästäjien piirissä.

Metsästäjäliitto muistuttaa lausunnossaan, että kanta-arvioon keskeisesti vaikuttavista pentuehavainnoista merkittävä osa tehdään syksyllä karhunmetsästyksen yhteydessä.

"Käsityksemme mukaan tästä syystä karhukanta-arvion pohjana olevan aineiston pentuehavaintokertymä jäi vaillinaiseksi, mitä tukee myös kaikkien kirjattujen havaintojen määrän romahtaminen", sanoo Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.

Luonnonvarakeskus toteaa kanta-arvioraportissaan, että havaintoaineistoon liittyvien epävarmuustekijöiden takia yhden vuoden havaintoaineiston vertaaminen edellisen vuoden aineistoon ei kerro luotettavasti karhukannassa tapahtuneista muutoksista.

"Metsästäjäliitto esittää lausunnossaan maltillista poikkeuslupamäärän kasvattamista esitetystä, koska viime vuoden metsästys estyi suurelta osin. Huonon marjavuoden sattuessa riski karhujen hakeutumisesta pihoihin on nyt suuri erityisesti tiheän kannan alueella Itä-Suomessa", Grenfors sanoo.

Metsästäjäliiton mielestä esityksen mukainen karhun kannanhoidollisen metsästyksen jatkaminen on välttämätöntä.

"Suomen karhukanta on vahvasti suotuisan suojelun tasolla. Kannanhoidollinen metsästys on ehdottomasti paras tapa hoitaa karhukantaa ja pitää se ihmisarkana."

Luontoliitto puolestaan toteaa omassa lausunnossaan, että karhu on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi ja kuuluu luontodirektiivin IV liitteeseen eli karhu on tiukasti suojeltu laji.

"EU:n luontodirektiivin mukaan suurpetojen metsästys on sallittua ainoastaan silloin, kun muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole, ja jollei poikkeus haittaa kyseisten lajien kantojen suotuisan suojelun tason säilyttämistä."

Luontoliitto penää myös muutosta karhunmetsästyksen ajankohtaan.

"Karhunmetsästystä ei pidä sallia jatkettavan syyskuun puolenvälin jälkeen, jotta karhuilla olisi mahdollisuus valmistautua rauhassa talviunia varten", lausunnossa todetaan.