Hakkuut romahtivat Luoteis-Venäjällä – Karjalassa kaikkein kovin pudotus

Venäjän metsistä korjataan huomattavasti vähemmän puuta kuin ennen hyökkäystä Ukrainaan ja sodan takia asetettuja talouspakotteita, kertoo Itä-Suomen yliopiston tutkija Denis Dobrynin.

Venäjän metsätilastoista vastaavan viranomaisen Roslesinforgin mukaan viime vuoden tammi-lokakuussa koko maassa korjattiin 12 prosenttia vähemmän puuta kuin vuotta aiemmin. Joillakin alueilla lasku on vielä suurempi, esimerkiksi Vologdan alueella viidennes.

Pudotus on raju, kun otetaan huomioon, että metsäteollisuustuotteiden vienti EU:hun jatkui heinäkuuhun asti.

Talouslehti Kommersantin mukaan hakkuiden väheneminen kiihtyi syksyllä Luoteis-Venäjällä. Voimakkainta pudotus oli Karjalan tasavallassa, jossa hakattiin viime vuoden kolmannella neljänneksellä 39 prosenttia vähemmän puuta kuin vuotta aiemmin.

”Puun ja metsäteollisuustuotteiden vientikysyntä on laskenut pakotteiden vuoksi. Venäjän sisämarkkina on rajallisen kokoinen. Samalla tuotantokustannukset ovat nousseet, kun pulaa on koneista, varaosista ja kemikaaleista. Myös kuljetuskustannukset ovat nousseet, koska Aasian markkinat ovat varsin kaukana varsinkin Luoteis-Venäjältä. Kaikkien näiden syiden seurauksena puun korjuumäärät ovat vähentyneet”, Dobrynin selittää.

Länsiviennin suuren osuuden vuoksi metsäteollisuus on yksi eniten talouspakotteista kärsineistä talouden aloista. Roslesinforgin mukaan eniten ovat vähentyneet vanerin ja pellettien tuotanto. Niiden kysyntä on ollut eniten Euroopan varassa.

Myös julkisen keskustelun sävy on muuttunut, Dobrynin huomauttaa.

”Keväällä ja alkukesällä monien yritysten edustajat sanoivat, että kriisi tuo mahdollisuuksia. Esimerkiksi erään suuryrityksen johtajan mukaan siirtyminen länsimaisesta puunkorjuuteknologiasta kiinalaiseen voisi säästää rahaa. Loppukesästä ja syksystä yritykset alkoivat viestiä kielteisemmin: että tilanne on vaikea, kysyntä on romahtanut, joitakin yrityksiä on suljettava.”

Dobryninin mukaan muutos johtuu osaksi pakotteiden todellisista vaikutuksista, mutta kielteinen puhe on suunnattu myös valtiolle tukien toivossa. Metsäteollisuus onkin saanut läpi toiveensa kuljetustuesta kaukana Aasian markkinoista sijaitseville yrityksille sekä helpotuksia valtiolle maksettaviin metsän hakkuuoikeuksien vuokriin. Lisäksi teollisuus on lobannut itselleen lisää vapauksia vanhojen metsien hakkuisiin.

Hakkuiden vähenemisestä huolimatta kriisi saattaa lisätä metsätalouden kielteisiä ympäristövaikutuksia.

”Eurooppa oli muutakin kuin pelkkä markkina-alue. Se oli myös merkittävin kestävän metsätalouden ajuri metsäsertifioinnin takia. Aasian markkinoilla mitään ekomerkkejä ei vaadita. Metsätaloudesta tulee vähemmän kestävää kuin 20 vuoteen”, Dobrynin ennustaa.

Kun tuotteita ei saa myydä FSC-sertifikaatilla, on hävinnyt paine vanhojen metsien suojeluun, kestävien metsätalouskäytäntöjen kehittämiseen sekä paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen oikeuksien vaalimiseen. Kansalaisjärjestöt eivät voi enää vedota FSC:hen neuvotteluissaan yritysten kanssa.

Venäjän suurimman kauppakumppanin Kiinan lisäksi metsäteollisuuden vientiä pyritään suuntaamaan uutta eteläistä reittiä pitkin Iranin kautta Intiaan.

Puunkorjuussa ja -kuljetuksessa länsiteknologiaa korvataan paikallisella ja kiinalaisella tuotannolla. Venäläiset valmistajat tarjoavat joitakin vaihtoehtoja länsimaisille ja japanilaisille metsäkoneille ja kuorma-autoille, mutta metsätalousyritykset suosivat kiinalaista teknologiaa.

Kysynnän heiketessä metsäteollisuuslaitoksia on suljettu ja investointihankkeita peruttu. Sahaus on keskeytetty esimerkiksi aikoinaan UPM:llekin kuuluneella Pestovon sahalla Novgorodin alueella. Jäissä ovat esimerkiksi Segeža Groupin Karjalaan suunnittelema sellutehdashanke ja ULK-konsernin Arkangeliin suunnittelema saha ja pellettitehdas.

Toisaalta kehitys ei ole yksioikoista: Myös uusia tuotantolaitoksia on avattu. Esimerkiksi Segeža Group on käynnistänyt uuden vaneritehtaan Galitšissa Kostroman alueella. Roslesinforgin mukaan paperin ja sellun tuotanto ovat pysyneet liki entisellään. Wc-paperin tuotanto kasvoi vuodessa 20 prosenttia.

Omasta työstään Dobrynin toteaa olevansa onnekkaassa asemassa.

Hänen Venäjän metsäpolitiikkaan liittyvä tutkimusaineistonsa on kerätty ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, jonka jälkeen suomalaiset yliopistot ovat lopettaneet kaiken tutkimusyhteistyön Venäjällä.

Täten tutkija voi viedä tohtorin tutkintonsa loppuun, vaikka matkustus Venäjälle ja tutkimus siellä eivät enää onnistu. Dobryninin tutkimus keskittyy Venäjän epävirallisten eli maatalousmailla kasvavien metsien asemaan.

Dobryninin mukaan yliopistoissa on kahdenlaista näkökulmaa. Tutkimusyhteistyö Venäjän yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa on keskeytetty Suomessa ja monessa muussa maassa. Esimerkiksi Sveitsissä taas on suunnitteilla uusia Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimusohjelmia.

”Ymmärrän tutkimusyhteistyön keskeyttämisen erikoisessa tilanteessa. Toisaalta on tarve ymmärtää, mitä Venäjällä tapahtuu.”