Alkaako Natura-soppa taas kiehua? Uudelleenkartoitus tuo lisää metsiä suojeluun

Ely-keskukset ovat kartoittaneet Natura-alueita maastossa kesästä lähtien yli 200 kohteella. Alueilta kartoitetaan metsäisiä luontotyyppejä ja niiden löytyminen voi estää hakkuita.

Maa- ja metsätalousyrittäjä Timo Saviniemellä on Hämeenlinnan Iittalassa Natura-alueella metsää noin 50 hehtaaria. Alue on suojeltu maa-aineslailla silikaattikallion vuoksi, metsätalous ja hakkuut on sallittu.

Viime kesänä metsissä kävi ely-keskuksen tarkastaja. Metsistä löytyi elyn mukaan luonnontilaista metsää, liito-orava ja uhanalaisia sammalia, joten muutama hehtaari tulisi suojella luonnonsuojelulain nojalla.

Saviniemen mukaan koko metsä on käsitelty hakkuin viimeksi kuluneen 27 vuoden aikana, eikä siten voi olla luonnontilaista metsää. Hän ei aio hyväksyä uutta suojeluesitystä ilman erillistä katselmusta, jossa asiat yhdessä todennetaan.

Hän ja metsänhoitosopimuksella metsää hoitava metsäyhtiö ovat esittäneet katselmusta, jossa metsä tutkittaisiin.

”Naturasta on kyllä paljon kielteistä kokemusta. Aiemmin sanottiin, että ei koske metsätaloutta, mutta nyt koskee. Eikä taas tiedä, milloin suojeluala laajenee.”

Suojelusta saa kyllä korvauksen, mutta se ei Saviniemeä tyydytä. ”Nuoremmille sukupolville tästä on vain haittaa. Metsänkasvatus on jatkuvaa yritystoimintaa, minkä tuottoa ei nimellisellä kertakorvauksella voi kattaa.”

Natura-alueita kartoitetaan ympäristöministeriön johdolla, kartoitusta tekevät ely-keskukset apunaan Metsähallitus.

”Suojelua voi olla tarpeen toteuttaa alueilla, joilla metsänkäyttö uhkaa vaarantaa Natura-alueella olevan metsäisen luontotyypin”, ely-keskus kertoo tiedotteessa.

”Suojelua toteutetaan tarvittaessa perustamalla Natura-alueiden sisälle luonnonsuojelualueita tai suojelumääräyksiä muuttamalla.”

Lainsäädäntöneuvos Leila Suvantola ympäristöministeriöstä toteaa, että tavoite on ennen kaikkea tarkentaa Natura-alueilla jo olevien metsäluontotyyppien sijaintia ja alaa. ”Se helpottaa sekä viranomaisten että metsänomistajien toimintaa.”

Jos alueella todetaan olevan esimerkiksi boreaalista luonnonmetsää, se suojellaan luonnonsuojelulailla, mikä estää hakkuut. Asiasta päättää valtioneuvosto. Metsänomistaja voi tällöin hakea suojelusta korvausta.

Suvantolan mukaan muutosten pinta-alat eivät ole vielä ministeriön tiedossa.

Kartoitusten tuloksista kerrotaan maanomistajille ensi vuoden alussa ja asianosaisia kuullaan ensi vuoden aikana.

MTK:n lakimies Anna-Rosa Asikainen kertoo, että MTK:n tietojen mukaan kartoituksessa tarkennetaan luontotyyppien sijaintia nykyisillä Natura-alueilla.

”Natura-alueella luontoarvoja ei saa merkittävästi heikentää. Jos alueella on metsäisiä luontotyyppejä, ne saatetaan kartoituksen seurauksena suojella luonnonsuojelulain nojalla, jolloin metsiä ei saa hakata.”

”Kartoituksen tuloksena suojelu voi tiukentua aiemmasta.”

Asikainen kehottaa metsänomistajia olemaan aktiivisia kuulemisvaiheessa.

Kartoituksia tekevät yksittäiset ely-keskuksen toimihenkilöt, joiden näkemys metsäluontotyyppien laajuudesta voi olla erilainen kuin esimerkiksi metsätoimihenkilöiden.

Mikäli alueen suojelu estää metsätalouskäytön ja siitä aiheutuu merkityksellistä haittaa, valtiolta voi saada korvauksen.

Uudessa luonnonsuojelulaissa esitetään, että merkityksellistä haittaa arvioitaessa on otettava huomioon luonnonsuojelulaista johtuvien rajoitusten yhteisvaikutukset.

EU:n Natura 2000 -verkostoon kuuluu 1779 aluetta Suomessa ja päivityksessä tarkastellaan 210:tä Natura-aluetta ympäri Suomea. Eniten päivitysalueita on Keski-Suomessa, 34, ja Varsinais-Suomessa 28.

Ely-keskuksen tiedotteen mukaan ”luontotyyppien kohdalla maastokartoitukset kohdistuvat Natura-alueille, joilla suojeluperusteena on metsäisiä luontotyyppejä, kuten boreaaliset luonnonmetsät, puustoiset suot, boreaaliset lehdot, tulvametsät ja metsäluhdat.”

”Kartoitettavat alueet on valittu niistä Natura-alueen osista, joissa nykyiset käytännöt eivät turvaa metsäisiä luontotyyppejä riittävästi.”

Lapissa kartoitetaan erikseen harvinaisen hyönteislajin, luhtakultasiiven esiintymistä.

Facebookin metsäasiantuntijat-ryhmän keskusteluissa kartoituksesta kerrotaan, että ”esimerkiksi harjujen kasvillisuutta kartoitetaan. Aiemmin ne ovat olleet maaperän perusteella Naturassa, jolloin rajoitukset ovat koskeneet vain maaperää. Nyt ollaan laajentamassa myös kasvillisuuteen.”

”Kovin hiljaa on ELY ollut tästä. Metsänomistajille on kyllä alkukesästä lähetetty kirje, jossa on kerrottu maastotarkastuksista, mutta ei lainkaan mainittu lisääntyvistä rajoituksista.”