Kartonkiyhtiöt käyvät pudotuspeliä – isot tuottajat katsovat, kuinka pienten rahkeet kestävät

Kuluttajakartonkia tekevien yhtiöiden välillä käydään tällä hetkellä tiukkaa pudotuspeliä. Kenen pokka ja rahat riittävät pisimpään?

Kartongintuottajat – oikeastaan kaikki metsäteollisuuden alat – kaipaisivat nyt korkeampia toimitusvolyymeja ja käyttöasteita. Kysynnän vetoapua ei välttämättä tule, ja siksi yhtiöiden omat ratkaisut korostuvat tänä vuonna.

Viime vuoden tilinpäätöstiedotteista ja yhtiöiden kommenteista käy hyvin selväksi, että kartongista on ylitarjontaa. Siitä kertovat niin ruotsalainen Billerud kuin suomalaiset Stora Enso ja Metsä Board.

Ylitarjonta korjaantuu tavallisesti niin, että joku tai jotkut vähentävät tarjontaansa. Esimerkiksi Billerudin toimitusjohtaja Ivar Vatne toteaa vuosikatsauksessaan, että ”odotamme kapasiteetin rationalisoinnin tehostuvan ja palauttavan terveemmän markkinatasapainon”.

Kuka aloittaa rationalisoinnin markkinatasapainon saavuttamiseksi?

Euroopan kartonkikoneet käyvät tällä hetkellä 65–70 prosentin käyntiasteella. Tuonti Aasiasta on kasvanut.

Jonkun olisi leikattava kapasiteettia, mutta edellä mainitut kolme isoa tuottajaa toteavat, että jollain muulla on vähemmän kilpailukykyistä kapasiteettia, joka pitäisi sulkea. Sen sijaan niiden oma kapasiteetti on hyvää.

Esimerkiksi Metsä Boardin toimitusjohtaja Esa Kaikkonen toisti useamman kerran analyytikoille suunnatussa sijoittajapuhelussa, että yhtiön kaikki nykyiset tehtaat Suomessa tekevät asiakkaiden näkökulmasta laadukkaita tuotteita ja niillä on kyky vastata markkinoiden tarpeisiin.

Metsä Board sulki Takon tehtaan Tampereelta viime kesänä, mutta uusia lopetuksia ei olisi Suomeen tulossa.

Yhtiölle keskeinen Husumin tehdas Ruotsissa on sen sijaan kovissa vaikeuksissa. Sen kartonkituotanto on suunniteltu vietäväksi erityisesti Yhdysvaltoihin, mutta Trumpin tullien takia Metsä Boardin taivekartonkitoimitukset läntiselle pallonpuolisolle puolittuivat vuoden viimeisellä neljänneksellä noin 34 000 tonniin.

Se oli ensimmäinen neljännes, jolloin 15 prosentin tulli vaikutti kokoaikaisesti. Lisäksi heikentynyt dollari kuritti eurooppalaisen tuottajan kilpailuasemaa.

Vuositasolla Husumista olisi jäämässä Eurooppaan noin 110 000 tonnia Yhdysvaltoihin aiemmin vietyä taivekartonkia. Tämän myymiseksi vanhalle mantereelle Metsä Board teki tämän vuoden puolella kaupat hollantilaisesta arkittamosta, jonka vuosikapasiteetti on noin 100 000 tonnia.

Stora Enso käynnisti viime vuonna Oulun kuluttajapakkauskartonkilinjan, jonka odotetaan saavuttavan täyden kapasiteettinsa ensi vuonna. Taivekartonkia ja päällystettyä valkaisematon kartonkia tekevä kone on keskeinen osa Stora Enson uutta strategiaa. Koneen kapasiteetti on noin 750 000 tonnia kartonkia.

Niin sanottujen markkinatietojen mukaan Oulun uuden linjaston kartonki on hyvälaatuista ja sitä on tarjottu aggressiivisesti asiakkaille.

Palataan alkuperäiseen kysymykseen. Luottavatko isot siihen, että lyhin tikku jää pienempien tuottajien käsiin. Miten käy esimerkiksi Mayr-Melnhofin omistaman MM Kotkamills Boardsin?

Kotkamills on tehnyt vuosina 2023 ja 2024 yhteensä 56 miljoonan euron liiketappion 260–280 miljoonan euron vuosiliikevaihdosta. Emoyhtiö teki vuonna 2024 yhtiöön 26 miljoonan sijoituksen, jolla turvattiin oman pääoman riittävyyttä.

Mayr-Melnhof julkistaa viime vuoden tuloksensa 16. helmikuuta. Se tiedotti 5. helmikuuta tekevänsä 65–70 miljoonan euron arvonalennuksen kartonki- ja paperiliiketoiminnan omaisuuseriin, koska pitkän aikavälin kassavirtaennusteet ovat heikentyneet aiemmista oletuksista.

Metsäteollisuuspomojen puheita on viime aikoina leimannut sanapari ”käyttöpääoman vapauttaminen” tai ”käyttöpääoman vähentäminen”. Stora Enson toimitusjohtaja Hans Sohlström otti sen käyttöönsä melkein heti aloittaessaan toimitusjohtajana 2023.

Käyttöpääoma kuvaa rahamäärää, joka on sitoutunut yrityksen päivittäiseen liiketoimintaan. Hieman yksinkertaistaen voi sanoa, että se koostuu varastoista, laskulla myymisestä ja laskulla ostamisesta.

Kun markkinatilanne on heikko ja tulokset vaatimattomia, yhtiöt haluavat viestiä sijoittajille, rahoittajille ja luottoluokittajille kiinnittävänsä huomiota rahankäyttöön ja kassavirtaan.

UPM:n käyttöpääoma laski viime vuonna 391 miljoonaa, Stora Enson 51 miljoonaa ja Metsä Groupin 314 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Metsä Group vapautti käyttöpääomaa 241 miljoonaa euroa pienentämällä varastojaan varsinkin vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.

Metsäjättien käyttöpääoman vähentämisen seurauksia voi katsoa esimerkiksi viime vuoden puukauppamääristä. Ostotahti hiipui syyskuun alussa ja määrä jäi pienimmäksi kolmeen viime vuoteen.