Luontoa ja ulkoilumahdollisuuksia löytyy onneksi myös Etelä-Suomesta, Törmälä kiittelee. Hänet kuvattiin Helsingin Seurasaaressa. Kuva: Jaana Kankaanpää
600 kilometrin päässä metsätilastaan asuvalle Aino Törmälälle tärkeintä on luonto: ”Metsästä saa hyvinvointia, voimaa ja energiaa”
Kainuulaissyntyisen Aino Törmälän suvun metsistä noin puolet on talouskäytössä ja puolet saa kasvaa luonnontilaisena. Hän toimii aktiivisesti Pääkaupunkiseudun metsänomistajissa.Tilaajalle
Metsällä on ollut Aino Törmälälle suuri merkitys pienestä pitäen. Lapsena hän on kulkenut isänsä kanssa muun muassa käpyjä keräämässä. Kuva: Jaana KankaanpääVantaan Martinlaaksossa asuva Aino Törmälä on kotoisin maatilalta Kainuun Hyrynsalmelta.
20-vuotiaana Törmälä muutti pois kotoa ja on nyt juurtunut Etelä-Suomeen.
”Kun vanhempani halusivat luopua tilanpidosta 1990-luvulla, he muuttivat Hyrynsalmen kirkonkylälle ja me sisarusteni kanssa hankimme tämän tilan”, hän kertoo.
Pellot vuokrattiin paikalliselle viljelijälle, ja metsää alettiin hoitaa yhtymänä. Tilaan kuuluu noin sata hehtaaria metsää Hyrynsalmella ja suunnilleen saman verran Suomussalmella.
Yhtymässä on tällä hetkellä mukana kolme sisarusta, Törmälän veljenpoika sekä tämän poika.
”Mukana on nyt kolme sukupolvea, ja siirtoja tehdään pikkuhiljaa.”
Tilan historia ulottuu 1800-luvun lopulle ja kaikkien toive on, että tila pysyy oman suvun omistuksessa. Omia lapsia Törmälällä ei ole.
Koska välimatkaa on yli 600 kilometriä, Törmälä käy maillaan vain muutaman kerran vuodessa.
Metsätilan hoidosta vastaa Törmälän veljenpoika, jolla on oma metsäpalveluyritys ja paljon kokemusta alalta.
Hyrynsalmen palstalla hakkuita on tehty säännöllisesti ja sen jälkeen uudistamistöitä, mutta Suomussalmen palstaa on hoidettu vähemmän.
”Suomussalmella on vanhaa metsää ja ajatuksena on, että se pysyisi luonnontilaisena”, Törmälä kertoo.
”Toistaiseksi sitä ei ole suojeltu, mutta se voi mahdollisesti tulla kysymykseen.”
Metsällä on ollut Törmälälle suuri merkitys pienestä pitäen. Lapsena hän on kulkenut isänsä kanssa muun muassa käpyjä keräämässä.
”Siellä on voinut marjastaa, sienestää, metsästää ja kalastaa.”
Nyt aikuisena hän arvostaa eniten metsän luontoarvoja kokonaisuutena.
”Metsästä saa hyvinvointia, voimaa ja energiaa.”
Virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksia on onneksi etelässäkin, mutta Törmälästä tuntuu silti tärkeältä, että kotiseudulla on myös omaa metsää.
Paluumuutosta Kainuuseen Törmälä ei unelmoi.
”Asiat ovat vuosia olleet järjestyksessä näin.”
Pala oman suvun historiaa löytyy kuitenkin läheltä, sillä hänen lapsuudenkotinsa, Hallan talo, on siirretty 1950- ja 1960-luvun taitteessa Helsingin Seurasaareen.
”Isäni ilahtui, kun Museovirasto aikoinaan pyysi vanhoja rakennuksia Seurasaareen, ja luovutti talon kulttuurikohteeksi.”
Aino Törmälän lapsuudenkoti, Hallan talo, on siirretty Hyrynsalmelta Seurasaareen. Kuva: Jaana KankaanpääTörmälä on tehnyt pitkän uran yrittäjänä ja kosmetiikkateollisuuden palveluksessa.
Hän on edelleen osittain työelämässä ja konsultoi ulkomaankaupan erityisasiantuntijana. Lisäksi hänellä on useita luottamustehtäviä.
Pääkaupunkiseudun metsänomistajiin häntä pyydettiin aikoinaan toiminnantarkastajaksi. Sen jälkeen hän on toiminut yhdistyksen hallituksessa eri tehtävissä ja toimii tällä hetkellä hallituksen varajäsenenä.
”Järjestämme tilaisuuksia ja meillä on hyvä kontaktipinta muun muassa metsäyhtiöihin”, hän kertoo.
”Metsänomistajalla pitää säilyä omistusoikeus ja päätösvalta. Ei voi olla niin, että valtio tulee kertomaan, mitä metsänomistaja voi tehdä ja mitä ei.” Aino Törmälä
Tämänhetkisen metsäkeskustelun Törmälä näkee polarisoituneena.
”Metsänomistajalla pitää säilyä omistusoikeus ja päätösvalta. Ei voi olla niin, että valtio tulee kertomaan, mitä metsänomistaja voi tehdä ja mitä ei.”
Hänen mukaansa metsänomistajat haluavat säilyttää metsiensä luontoarvot ja ovat valveutuneita toimimaan ympäristön hyväksi.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
