
Reilu vuosi sitten perustettu LähiTapiolan yhteismetsä pystyy maksamaan ylijäämää osakkailleen vastoin ennakko-odotuksia jo ensimmäiseltä tilikaudeltaan.
Osakkaille jaettava ylijäämä on 3,6 prosenttia osuuden arvosta.
Yhteismetsän kokonaistuotto ensimmäiseltä tilikaudelta oli 9,8 prosenttia, josta karkeasti puolet on arvonnousua ja puolet kassavirtatulosta, kertoo LähiTapiolan johtava metsäasiantuntija Marika Makkonen.
Ensimmäiselle vuodelle ei odotettu jaettavaa, koska puukaupoista hakkuisiin ja rahojen tilityksiin voi kestää useampi vuosi. Nopeita tuloja kertyi kuitenkin Metso-suojeluohjelman kautta, kun yhteismetsä hankki suojelualueeksi Hirvensalmella Etelä-Savossa sijaitsevan 64 hehtaarin laajuisen, runsaspuustoisen tilan.
Makkosen mukaan kaksi vastaavaa kohdetta on ”kiikarissa”.
”Tuottohan on tärkein. Mutta siten, että siihen yhdistyy muitakin arvoja kuten luonnon monimuotoisuus ja hiilensidonta. Uskon vahvasti, että hiilensidonta on tulevaisuudessa hyvin tuottoisaa metsänomistajalle.”
Yhteismetsällä on 31 osakasta. Metsää on yli 4 600 hehtaaria 102 eri kiinteistössä. Pohjoisin tila on Länsi-Lapissa. Useiden kiinteistöjen keskittymiä on muun muassa Kiteellä ja Puolangalla.
Kun tiedossa olevat, tulevat liittymiset lasketaan mukaan, yhteismetsän pinta-ala on noin 6 000 hehtaarissa.
”Oli tosi mukavaa huomata, että metsänomistajat lähtivät mukaan yhteismetsään, jolla ei ole aiempaa historiaa.”
Osa osakkaista on liittynyt yhteismetsään sijoittamalla siihen rahaa. Ensisijaisesti yhteismetsä toivoo jäsenikseen metsää mukaanaan tuovia osakkaita.
”Oli tosi mukavaa huomata, että metsänomistajat lähtivät mukaan yhteismetsään, jolla ei ole aiempaa historiaa. Tämä vuosi tulee olemaan siitä helpompi, että meillä on jo tuloksia mitä näyttää”, Makkonen sanoo.
LähiTapiola aikoo liittää yhteismetsään yhteensä noin pari tuhatta hehtaaria omaa metsäänsä. Tavoitteena on kasvaa Suomen suurimpien yhteismetsien joukkoon.
LähiTapiolan yhteismetsän käytännön asioista kuten metsien hoidosta, jäseneksi liittymisistä, arvonmäärityksistä ja puukaupoista vastaa Aari Metsä Oy.
Aari Metsän toimitusjohtaja Mikael Beck kertoi MT:lle viime syyskuussa yrityksen jarruttavan harvennusvaltaisten kohteiden kauppaa kuitupuun alhaisen hinnan vuoksi.
LähiTapiolan yhteismetsä kuitenkin myi harvennusleimikoita viime vuonna, Makkonen toteaa.
”Olemme tehneet pääosin pääte- mutta myös harvennushakkuita. Markkina ei ole ollut tässä ohjaamassa kumpaankaan suuntaan, vaan metsän tarpeista on toimittu. Meillä on filosofia taustalla, että seuraava sukupolvi saisi metsän paremmassa kunnossa kuin itse on sen saanut.”
Makkosen mukaan yhteismetsälle on kunnia-asia saada mukaan metsätiloja, jotka jäisivät muuten heikolle hoidolle.
Metsien hoidossa noudatetaan Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia. Pyrkimyksenä on lisäksi jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen suosiminen sopivilla kohteilla.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
