Hyvä hinta houkuttaa puukaupoille − nousuodotukset kohdistuvat kuitupuuhun

Kevään Metsätutka -kyselyn perusteella etenkin nuorimmat ja suurimpien metsätilojen omistajat aikovat lisätä puunmyyntejään. Hyvän hinnan merkitys puukauppojen kannustimena on aiempaa suurempi.

Lähes joka kymmenes kyselyyn vastannut metsänomistaja oli jo solminut puukaupan tänä vuonna. Edellisvuoteen verrattuna varsinkin eläkeläiset ja suurten metsätilojen omistajat olivat pitäneet kiirettä puittensa myynnissä.

Useimmilla metsänomistajilla puukaupat olivat vasta suunnitteluvaiheessa. Lähes kolmannes kyselyyn vastanneista metsänomistajista aikoi myydä puuta tämän vuoden aikana.

”Eniten puunmyyntiaikeita on alle 45 vuotiailla sekä yli 100 hehtaarin metsätiloilla”, kertoo tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen MTK:sta.

Vähiten kiinnostusta puukauppoihin on eläkeläisiltä. Heistä niitä suunnittelee tälle vuodelle enää harvempi kuin joka neljäs.

Varmimpia puun myyjiä ovat suurten metsätilojen omistajat. Yli 100 hehtaarin metsätilojen omistajista useampi kuin joka toinen aikoo myydä puuta vielä tämän vuoden aikana.

Karttusen mukaan aiempaa useampi metsänomistaja perustelee puukauppojaan puun hyvällä hinnalla. Puukauppojen tärkeimpänä kannusteena on silti metsäsuunnitelman mukainen metsän hoitotarve.

Puun kantohinnat ovat olleet nousussa viime vuoden syyskesästä lähtien. Poikkeuksellisesti kantohintojen nousu jatkui myös talvileimikoiden sesongin aikana.

”Kuitupuun hintataso on noussut jopa korkeammaksi kuin edellisenä vuonna. Harvennuspuulla onkin hyvä kysyntä, joka tarkoittaa painopisteen siirtymistä metsänhoidollisiin hakkuisiin”, sanoo Karttunen.

Karttusen mukaan metsänomistajien hintaodotukset tälle vuodelle ovat puun hinnan noususta huolimatta aiempaa loivemmat.

Viime vuosina suurimmat hintaodotukset ovat kohdistuneet kuitupuuhun. Vuosi sitten lähes kaksi kolmesta metsänomistajasta odotti kuitupuun hinnan nousevan. Nyt heidän osuutensa on pudonnut noin joka toiseen metsänomistajaan.

Kuitupuun hinnan ennallaan pysymistä odottaa joka kolmas metsänomistaja, mutta juuri kukaan ei usko sen hinnan kääntyvän laskuun.

Metsänomistajat ovat tyytyväisimpiä itsenäisten sahojen kanssa tehtyihin puukauppoihin. Kuva: Rami Marjamäki

Tukin hinnan lievän nousun ja ennallaan pysymisen kannalla on suurin piirtein saman verran metsänomistajia. Maanviljelijöissä on myös niitä, jotka pelkäävät tukin hinnan kääntyvän lievään laskuun.

Puun hyvä hinta on tärkeintä maanviljelijöille. Heillä puukauppojen pontimena on muita useammin rahantarve. Myös osalla yrittäjistä on selkeä tarve puukaupoista kertyville rahoille.

Palkansaajilla rahantarve on vähäisempi kuin muilla ammattiryhmillä. Puun hyvillä hinnoilla on silti suuri merkitys myös heidän puukauppojensa ajoitukselle.

Kaikkineen kantorahatuloja arvostavat eniten maanviljelijät ja yrittäjät. Suurimmalle osalle muistakin metsänomistajista metsä tuo vähintään jonkinlaista taloudellista turvaa.

Täysin merkityksettömiä puunmyyntitulot ovat neljälle metsänomistajalle sadasta.

Metsätutkaan vastanneet metsänomistajat olivat varsin tyytyväisiä aiempiin puukauppoihinsa. Etenkin yksityisten sahojen kanssa solmitut kaupat olivat jättäneet hyvän mielen.

Yksityisten sahojen osuus viimeisimmistä puukaupoista oli runsas viidennes. Noin puolet puukaupoista oli solmittu kolmen suurimman metsäyhtiön kanssa.

”Kouluarvosanalla mitattuna puukaupan saamat arvosanat ovat varsin korkeat. Kaikkien keskiarvo oli 8,5”, toteaa Karttunen.

Puukaupan sähköisiä palveluita käyttää joka neljäs metsänomistaja. Kuva: Jarkko Sirkiä

Puun hinnoista metsänomistajat saivat eniten tietoa puuta ostavilta metsäyhtiöiltä ja metsänhoitoyhdistyksistä.

Metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöiden yhteydenotot metsänomistajiin olivat harvinaista herkkua. Suurimmalle osalle metsänomistajista ei ollut viimeisen vuoden aikana tarjottu metsäpalveluita.

Puukauppoja tai niihin liittyviä palveluita oli tarjottu lähinnä maanviljelijöille. Aktiivisimmin metsänomistajiin piti yhteyttä Metsä Group.

Puukaupoissa metsänhoitoyhdistyksen kautta tehtävien valtakirjakauppojen osuus oli nousussa. Viimeisimmän puukauppansa valtakirjalla teki 35 prosenttia metsänomistajista.

Viimeisimmässä puukaupassaan metsänhoitoyhdistyksen palveluihin tukeutuivat muita useammin palkansaajat ja eläkeläiset.

Miehistä joka kolmas oli myynyt puunsa valtakirjalla. Naisilla valtakirjakauppojen osuus oli selvästi suurempi, 43 prosenttia.

Puukaupoissa erilaisia sähköisiä palveluita käytti noin joka neljäs metsänomistaja. Niiden käyttö oli vähäisintä eläkeläisillä.

Kantar Agri oy:n toteuttamaan kevään Metsätutkaan vastasi 502 metsänomistajaa. Kyselyn virhemarginaali on noin 4 prosenttiyksikköä.