Maastopaloja roihusi tänä kesänä aiempaa vähemmän: Suurin oli vain alle kymmenesosan Kalajoen suurpalon alasta

Maastopalot vähenivät tänä kesänä edellisvuosiin verrattuna, kertoo aluehallintovirasto.

Pelastustoimen tilaston mukaan vuoden suurin, pinta-alaltaan 15 hehtaarin maastopalo koettiin toukokuussa Pohjois-Pohjanmaalla. Viime vuonna suurin maastopalo poltti lähes 230 hehtaaria maastoa Kalajoella.

Yhteensä maastopaloja on ollut tänä vuonna 2 151, kun viime vuonna niitä oli reilu 2 300. Vuosina 2018–2020 maastopaloja on ollut keskimäärin vajaa 3 300 vuodessa.

Maastopalojen syttymiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten maaston kuivuus, ja luonnonilmiöt. Myös ihmisen toiminnalla on merkittävä rooli palojen syttymisessä.

Metsäpalojen tähystyslentoja tehtiin tänä kesänä niin ikään edellisvuosia selvästi vähemmän.

Lentoja tehtiin 392 ja paloja havaittiin 95. Viime vuonna lentoja tehtiin yli kaksinkertainen määrä, ja lennoilta havaittiin 234 paloa.

Vuoden kiireisin kuukausi oli heinäkuu, jolloin lentoja tehtiin 154 ja paloja havaittiin 33.

Tähystyslennot aloitettiin tänä vuonna toukokuussa ja päätettiin elokuun loppupuolella. Eniten lennettiin Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa, vähiten Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Sisäministeriö myönsi tähystyslentotoimintaan kuluvalle vuodelle määrärahaa 1,2 miljoonaa euroa, josta käytettiin noin puolet.

Metsäpalojen lentotähystyksellä pyritään havaitsemaan palot ajoissa ja ehkäisemään niiden leviäminen suureksi. Maastopaloiksi luokitellaan muun muassa metsäpalot, ruohikkopalot ja turvetuotantoaluepalot.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto järjestää metsäpalojen lentotähystyksen koko Suomessa. Lentoja tehdään 22 reitillä säännöllisesti ja riskiperusteisesti huhti–syyskuussa. Lennot toteuttaa yleensä paikallinen ilmailukerho tai ilmailualan yritys.