

Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivitys sekä sitä toteuttava karhuasetus on vahvistettu. Hoitosuunnitelmalla ja asetuksella pyritään vähentämään kasvaneen karhukannan aiheuttamia ongelmia etenkin kannan tihentymäalueilla.
Kannanhoidossa otetaan huomioon karhukannan suojeluvelvoitteet. Vahvistettu asetus sallii enintään 285 karhuyksilön kaatamisen metsästysvuonna 2025–2026. Kiintiöstä 200 on poronhoitoalueen ulkopuolelle, jossa Suomen riistakeskus käyttää poikkeuslupaharkintaa.
Hoitosuunnitelman päivityksessä määriteltiin karhun kannanhoitoalueet ja kannanhoidollista metsästystä koskevan luvut.
”Itäisellä kannanhoitoalueella kiintiö on 180 karhua ja keskisellä alueella 20 karhua.”
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella on nyt määritelty viisi kannanhoitoaluetta, jotka ovat itäinen, keskinen, läntinen ja eteläinen kannanhoitoalue sekä poronhoitoalue. Uusi kannanhoitoaluejako poronhoitoalueen ulkopuolella perustuu erityisesti karhukannan runsauteen ja tiheyteen eri alueilla.
Itäisellä kannanhoitoalueella kiintiö on 180 karhua ja keskisellä alueella 20 karhua.
Poronhoitoalueella metsästettävien karhujen määrä saa itäisellä poronhoitoalueella olla 70 yksilöä ja läntisellä poronhoitoalueella 15 yksilöä. Lisäksi kaikilla viidellä kannanhoitoalueilla on käytössä vahinko- ja turvallisuusperusteiset luvat, joiden määrää asetus ei rajoita.
Itäisellä kannanhoitoalueella metsästyslain kannanhoidollisten poikkeuslupien päämääränä on alueellisista tihentymistä johtuvien sosioekonomisten haittojen lieventäminen ja karhun ihmisarkuuden vahvistaminen vaikuttamalla hallitusti karhukannan kokoon, kasvuvauhtiin sekä alueellisiin tihentymiin.
Kannanhoidollisia poikkeuslupahakemuksia jätettiin tänä vuonna 25. Hakemukset piti jättää ennen kuin ministeriö oli vahvistanut kannanhoitosuunnitelman ja -asetuksen.
Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan muutoksilla luodaan edellytyksiä järjestää jälleen karhun kestävää kannanhoidollista metsästystä Suomessa oikeuskäytäntö, luontodirektiivi ja keväällä hyväksytty metsästyslain muutos huomioiden.
Karhun suotuisan suojelutason säilyttämisen ohella keskeiseksi tavoitteeksi kannanhoidossa tunnistetaan edelleen karhun ihmisarkuuden ylläpitäminen. Hoitosuunnitelman lausuntopalautteessa nostettiin esille myös huoli metsissä työkseen liikkuvien työturvallisuudesta.
Lisäksi tavoitteena on ottaa karhukannan hoidossa huomioon taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset sekä alueelliset erityispiirteet.
Karhukanta on kasvanut Suomessa noin 25 vuodessa noin 800 yksilöstä 2 367 yksilöön. Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan nykyisellä karhukannan kasvulla poronhoitoalueen ulkopuolinen karhukanta tulee ilman verotusta todennäköisesti kaksinkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä.
Maa- ja metsätalousministeriö on määritellyt Suomen karhukannan suotuisan suojelutason viitearvoksi 1 400 yksilöä.
Karhun kannanhoidollinen metsästysaika Suomessa on 20.8. - 31.10.2025.
Poronhoitoalueella karhua pyydetään itäiselle ja läntiselle alueelle määritellyin kiintiöin. Karhujen aiheuttamat laskennalliset vahingot porotaloudelle olivat viime vuonna 2,66 miljoonaa euroa.
Muualla Suomessa metsästetään hakemuksesta myönnetyin poikkeusluvin. Kannanhoidolliset sekä vahinko- ja turvallisuusperusteiset suurpetojen poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus, joka päättää poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta kannanhoitoalueilla.
Myös poliisi voi määrätä suurpedon lopetettavaksi, jos se aiheuttaa uhkaa ihmisen turvallisuudelle tai jos eläin aiheuttaa muuta huomattavaa vahinkoa.
4.7.25 klo 17.20 Muutettu otsikkoa ja lisätty karttakuva.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
