

Metsästäjät ovat hakeneet kaikkiaan 25 karhun kannanhoidollista poikkeuslupaa tulevalle metsästyskaudelle. Ylen tietojen mukaan poikkeuslupia haettiin lähinnä Itä-Suomeen. Yksi poikkeuslupa voi sisältää luvan metsästää useamman kuin yhden karhun.
Pohjois-Karjalaan haettiin 11 lupaa, Pohjois-Savoon viisi, Kainuuseen neljä ja Kaakkois-Suomeen kolme. Ouluun ja Pohjanmaalle haettiin molempiin yhtä lupaa.
Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt 265:tä karhun kaatolupaa. Asetusluonnoksen mukaan 85 lupaa kohdennetaan poronhoitoalueelle ja loput 180 lupaa muualle Suomeen.

Suomen karhukannan päivitetyn hoitosuunnitelmaluonnoksen mukaan Suomen karhukanta esitetään jaettavaksi viiteen kannanhoitoalueeseen nykyisen kahden sijaan. Poronhoitoalueen ulkopuolelle tulisi itäinen, keskinen, läntinen ja eteläinen alue.
Ministeriön mukaan kannanhoidollista metsästystä suunnitellaan tässä vaiheessa vain itäiselle alueelle, jossa on suurimmat karhutihentymät. Keskiselle alueelle metsästystä voitaisiin harkita tarvittaessa.
Karhukanta tulee ilman verotusta todennäköisesti kaksinkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä.
Riistakeskus odottaa nyt maa- ja metsätalousministeriön lopullista asetusta poikkeusluvista. Sen on määrä valmistua heinäkuun alussa, jonka jälkeen riistakeskus tekee poikkeuslupapäätökset.
Karhujahdin toteutuminen on kuitenkin epävarmaa, sillä myönnettävistä poikkeusluvista on yhä mahdollista valittaa. Viime syksynä metsästys toteutui vain poronhoitoalueella, koska hallinto-oikeus määräsi muut luvat täytäntöönpanokieltoon niistä tehtyjen valitusten takia.
Kysymys on kriittinen Kiuruveden maataloudelle, kotieläintiloille ja ihmisten turvallisuudelle.
Uudet kannanhoitoalueet ovat aiheuttaneet myös närästystä. Ministeriön esityksen mukaan Kiuruvesi sijoittuisi uuteen keskiseen kannanhoitoalueeseen. Kiuruvesi kuuluisi näin alueeseen, jossa ei todennäköisesti sallittaisi karhun kannanhoidollista metsästystä.
Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen on jättänyt kaupungin virallisen lausunnon maa- ja metsätalousministeriön valmisteilla olevaan asetukseen.
Kiuruveden kaupunki pitää ratkaisua kestämättömänä alueen todellisiin olosuhteisiin nähden ja vaatii, että Kiuruvesi siirretään itäiseen kannanhoitoalueeseen.
Kiuruveden kaupungin antaman lausunnon mukaan Kiuruvedellä karhukanta on vahva ja kohtaamiset karhujen kanssa ovat tavallisia.
”Karhut liikkuvat pelloilla ja pihoissa, ja ihmisarkuus on selvästi heikentynyt. Tällaisessa tilanteessa alueelle on välttämätöntä säilyttää mahdollisuus hallita kantaa metsästyksen keinoin”, Rusanen toteaa lausunnossa.
Lausunnon mukaan kysymys on kriittinen Kiuruveden maataloudelle, kotieläintiloille ja ihmisten turvallisuudelle. Ilman hallintaa karhukanta kasvaa hallitsemattomasti.
Karhun metsästys alkaa Suomessa 20. elokuuta ja päättyy lokakuun lopussa.
Poronhoitoalueella karhua pyydetään itäiselle ja läntiselle alueelle määritellyin kiintiöin. Karhujen aiheuttamat vahingot porotaloudelle olivat viime vuonna 2,66 miljoonaa euroa.
Muualla Suomessa metsästetään hakemuksesta myönnetyin poikkeusluvin. Kannanhoidolliset sekä vahinko- ja turvallisuusperusteiset suurpetojen poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus.
Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan karhukanta tulee ilman verotusta todennäköisesti kaksinkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä. Tihentyminen tulee tapahtumaan erityisesti itäisellä kannanhoitoalueella.
Karhukanta on kasvanut Suomessa noin 25 vuodessa noin 800 yksilöstä noin 2367 yksilöön. Karhu on ollut suotuisalla suojelutasolla koko Suomen EU-jäsenyyden ajan.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
