• Karhun kannanhoidollisia poikkeuslupia haettu 25 – Suomen riistakeskus tekee päätökset heinäkuun aikana

    Karhun kannanhoidollisia poikkeuslupia haettu eniten Itä-Suomeen. Kiuruveden kaupunki vastustaa siirtoa pois itäisestä kannanhoitoalueesta, jossa jahti toteutuu todennäköisimmin.
    Tilaajalle
    MMM:n esityksen mukaan metsästysvuonna 2025–2026 sallitaan yhteensä 265 karhun kaataminen.
    MMM:n esityksen mukaan metsästysvuonna 2025–2026 sallitaan yhteensä 265 karhun kaataminen. Kuva: Harri Mäenpää / Studio Korento
    Metsä|Erä
    1.7.202515:30
    Eija Vallinheimo

    Metsästäjät ovat hakeneet kaikkiaan 25 karhun kannanhoidollista poikkeuslupaa tulevalle metsästyskaudelle. Ylen tietojen mukaan poikkeuslupia haettiin lähinnä Itä-Suomeen. Yksi poikkeuslupa voi sisältää luvan metsästää useamman kuin yhden karhun.

    Pohjois-Karjalaan haettiin 11 lupaa, Pohjois-Savoon viisi, Kainuuseen neljä ja Kaakkois-Suomeen kolme. Ouluun ja Pohjanmaalle haettiin molempiin yhtä lupaa.

    Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt 265:tä karhun kaatolupaa. Asetusluonnoksen mukaan 85 lupaa kohdennetaan poronhoitoalueelle ja loput 180 lupaa muualle Suomeen.

    Kannanhoidollista karhunmetsästystä ei ollut poikkeuslupien täytäntöönpanokieltojen johdosta lainkaan syksyllä 2024 poronhoitoalueen ulkopuolella.
    Kannanhoidollista karhunmetsästystä ei ollut poikkeuslupien täytäntöönpanokieltojen johdosta lainkaan syksyllä 2024 poronhoitoalueen ulkopuolella. Kuva: Lari Lievonen

    Suomen karhukannan päivitetyn hoitosuunnitelmaluonnoksen mukaan Suomen karhukanta esitetään jaettavaksi viiteen kannanhoitoalueeseen nykyisen kahden sijaan. Poronhoitoalueen ulkopuolelle tulisi itäinen, keskinen, läntinen ja eteläinen alue.

    Ministeriön mukaan kannanhoidollista metsästystä suunnitellaan tässä vaiheessa vain itäiselle alueelle, jossa on suurimmat karhutihentymät. Keskiselle alueelle metsästystä voitaisiin harkita tarvittaessa.

    Karhukanta tulee ilman verotusta todennäköisesti kaksinkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä.

    Luke

    Riistakeskus odottaa nyt maa- ja metsätalousministeriön lopullista asetusta poikkeusluvista. Sen on määrä valmistua heinäkuun alussa, jonka jälkeen riistakeskus tekee poikkeuslupapäätökset.

    Karhujahdin toteutuminen on kuitenkin epävarmaa, sillä myönnettävistä poikkeusluvista on yhä mahdollista valittaa. Viime syksynä metsästys toteutui vain poronhoitoalueella, koska hallinto-oikeus määräsi muut luvat täytäntöönpanokieltoon niistä tehtyjen valitusten takia.

    Kysymys on kriittinen Kiuruveden maataloudelle, kotieläintiloille ja ihmisten turvallisuudelle.

    Uudet kannanhoitoalueet ovat aiheuttaneet myös närästystä. Ministeriön esityksen mukaan Kiuruvesi sijoittuisi uuteen keskiseen kannanhoitoalueeseen. Kiuruvesi kuuluisi näin alueeseen, jossa ei todennäköisesti sallittaisi karhun kannanhoidollista metsästystä.

    Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen on jättänyt kaupungin virallisen lausunnon maa- ja metsätalousministeriön valmisteilla olevaan asetukseen.

    Kiuruveden kaupunki pitää ratkaisua kestämättömänä alueen todellisiin olosuhteisiin nähden ja vaatii, että Kiuruvesi siirretään itäiseen kannanhoitoalueeseen.

    Kiuruveden kaupungin antaman lausunnon mukaan Kiuruvedellä karhukanta on vahva ja kohtaamiset karhujen kanssa ovat tavallisia.

    ”Karhut liikkuvat pelloilla ja pihoissa, ja ihmisarkuus on selvästi heikentynyt. Tällaisessa tilanteessa alueelle on välttämätöntä säilyttää mahdollisuus hallita kantaa metsästyksen keinoin”, Rusanen toteaa lausunnossa.

    Lausunnon mukaan kysymys on kriittinen Kiuruveden maataloudelle, kotieläintiloille ja ihmisten turvallisuudelle. Ilman hallintaa karhukanta kasvaa hallitsemattomasti.

    Karhun metsästys

    Karhun metsästys alkaa Suomessa 20. elokuuta ja päättyy lokakuun lopussa.

    Poronhoitoalueella karhua pyydetään itäiselle ja läntiselle alueelle määritellyin kiintiöin. Karhujen aiheuttamat vahingot porotaloudelle olivat viime vuonna 2,66 miljoonaa euroa.

    Muualla Suomessa metsästetään hakemuksesta myönnetyin poikkeusluvin. Kannanhoidolliset sekä vahinko- ja turvallisuusperusteiset suurpetojen poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus.

    Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan karhukanta tulee ilman verotusta todennäköisesti kaksinkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä. Tihentyminen tulee tapahtumaan erityisesti itäisellä kannanhoitoalueella.

    Karhukanta on kasvanut Suomessa noin 25 vuodessa noin 800 yksilöstä noin 2367 yksilöön. Karhu on ollut suotuisalla suojelutasolla koko Suomen EU-jäsenyyden ajan.

    Lisää aiheesta
    • Karhuemo puolustaa vaistomaisesti pentujaan hyökkäämällä vaaran aiheuttajaa kohti.

      Luonto | Karhut aiheuttaneet vaaratilanteita Suomessa ja Norjassa

      Tilaajalle
    • Suomen karhukanta esitetään jaettavaksi viiteen kannanhoitoalueeseen nykyisen kahden sijaan.

      Erä | Uudessa karhun kannanhoitosuunnitelman luonnoksessa Suomen suojelutasoksi on määritelty 1 400 karhua

    • Harva törmää karhuun luonnossa, mutta jos niin käy, tilanne on aina vaarallinen.

      Erä | Karhun uhkailemaksi joutunut metsätyöntekijä: ”Pelkään, että pian kohtaamme vieläkin vaarallisempia tilanteita karhujen kanssa”

      Tilaajalle
    • Poikkeuslupien päämääränä on alueellisista tihentymistä johtuvien sosioekonomisten haittojen lieventäminen ja karhun ihmisarkuuden vahvistaminen vaikuttamalla.

      Erä | MMM esittää 256 karhuyksilön kiintiötä tälle metsästysvuodelle

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Messuportit aukeavat perjantaina 7.6. kello 10.00. Edellisellä kerralla vuonna 2022 messuvieraita oli noin 26 000.

    Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2024 järjestetään 25. kerran Riihimäellä – mukana kaksi uutuutta

  • Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2022 avattiin neljän vuoden tauon jälkeen

  • &quot;Primus Turistskij&quot;-retkikeitin on pakattu mitoiltaan 13 x 13 x 8-senttiseen peltiaskiin, joka muuttuu parissa sekunnissa keitinalustaksi. Keitin koostuu 1,2 desin vetoisesta bensasäiliöstä ja säädettävästä suojalevystä, säätöventtiilistä, polttimesta ja sen alla olevasta esilämmitysaltaasta sekä irrallisesta keittolevystä.

    Koneviesti | Onko edullinen Smert Turistov -retkikeitin lempinimensä mukaisesti ”Turistien surma”? – laite on neuvostoliittolaisen suihkumoottoritehtaan valmistama

    Tilaajalle