Muikut perataan koneellisesti. Kuva: Matti Turtiainen
Kerimäen Kalatalon muikut haastavat norjalaisen lohen – kotimaisen järvikalan kysyntä kasvaa, hinta ja hiilijalanjälki miellyttävät kuluttajaa
Maankuulu Puruveden muikku on maineensa veroinen kala. Pannuvalmista perattua muikkua lähtee Kerimäeltä kalatiskeihin ympäri maan parhaimmillaan 10 000—20 000 kiloa viikossa.Kerimäki
Kerimäen Kalatalo Oy:n tuotantopäällikkö Timo Mutikainen on tyytyväinen kotimaisen järvikalan kysyntään. Myös Puruveden muikun mäti löytää ostajansa. Kuva: Matti TurtiainenKello ei ole vielä kymmentäkään, kun viimeiset muikut tipahtavat perkuukoneen matolta laatikkoon. Aamukuudelta käynnistynyt rupeama alkaa Kerimäen Kalatalo Oy:n hallissa olla siivousta vaille valmis, ja kalastajien saalis on seuraavana aamuna jo pääkaupunkiseudun kalatiskeissä.
”Ensin Kuopioon ja sieltä tukun runkolinja kuljettaa kalat pääkaupunkiseudulle”, sanoo Kerimäen Kalatalo Oy:n tuotantopäällikkö Timo Mutikainen.
Kylmäketju on katkeamaton, kun kalastajat hakevat järvelle lähtiessään jäät Kalatalon jäähilekoneelta ja siirtävät muikkusaaliin nuotasta jäävesiseokseen isoihin kontteihin. Kalat tuodaan konteissa perattavaksi ja heti perkuun jälkeen ne varastoidaan laatikoihin, jälleen jäitettynä.
”Tämä on päätuotteemme. Menekki on hyvä, sillä Puruveden muikun maine on hurja”, sanoo Timo Mutikainen tyytyväisenä.
Kerimäen Kalatalo Oy on seitsemän paikallisen kalastajan kymmenen vuotta sitten perustama yhtiö. Se jalostaa omistajiensa ja muutaman muun kalastajan pääosin Puruvedeltä pyytämää muikkua sekä muutakin kalaa, ja viime vuonna yhtiö ylsi reilun 2 miljoonan euron liikevaihtoon.
Toimitilat ovat Kerimäen kirkonkylän tuntumassa ja työntekijöitä yhtiöllä on tuotantopäällikkö Mutikaisen lisäksi 10–12. Mätikaudella syys-lokakuussa hallissa ahertaa jopa parikymmentä työntekijää.
Muikkua myydään koneellisesti perattuna tyypillisesti 12 euron kilohinnalla. Hinta ei ole lainkaan paha, sillä peratun Puruveden muikun voi heittää pannulle sellaisenaan voin kera. Puruveden muikku on pehmytruotoinen, joten sen voi nauttia sen kummemmin ruotimatta, Mutikainen sanoo.
”Näyttää siltä, että suomalaiset ovat nyt heräämässä järvikalan käyttöön. Norjalaisen lohen hinta on paljon korkeampi.”
Mutikainen muistuttaa myös kotimaisen järvikalan olevan lähiruokaa parhaimmillaan. Hiilijalanjälkikin on loheen verrattuna pieni, vaikka kala kulkeekin Kerimäeltä kumipyörillä eteenpäin.
Muikun mädin laatu ei synny ilmaiseksi. Viimeiset suomut poistetaan käsityönä. Kuva: Matti TurtiainenOma lukunsa on sitten muikun mäti. Oranssi herkku on joskus saanut lisänimen ”suomalainen kaviaari”, eikä turhaan, sillä muikun mäti on arvokasta.
Mädin jalostaminen työllistää runsaasti, vaikka mäti puristetaankin syksyn kutukauden muikusta koneellisesti. Mädin puhdistus näyttääkin olevan millintarkkaa työtä, kun viimeisetkin suomut nypitään pois mädin seasta. Mäti säilötään muovipurkkeihin ja pakastetaan, jolloin se säilyy pitkään myyntikelpoisena.
”Kilohinta liikkuu kaupassa 150–180 euron tienoilla kilolta, joten se ei oikein salli epäpuhtauksia”, Mutikainen naurahtaa.
Puruveden muikun pyyntikausi on kevään ja syksyn kelirikkokausia lukuun ottamatta ympärivuotinen. Puruvedellä nimittäin nuotataan muikkua myös talvella.
”Muikun talvinuottausperinne on hyvin voimissaan Puruvedellä, ja meille kalastaa talvellakin 6–7 nuottakuntaa. Talvikaudella muikulla on oikein hyvä menekki”, Mutikainen sanoo.
Perattu muikku on Kerimäen Kalatalo Oy:n päätuote. Muikku kulkee jäitettynä järveltä kuluttajalle. Kuva: Matti TurtiainenPuruveden muikku on nimisuojattu
Puruveden muikku kuuluu EU:n nimisuojajärjestelmään, ja sillä on suojattu maantieteellinen merkintä (SMM). Kuluttajalle suojaus on tae siitä, että tuotteen alkuperä tunnetaan.
Suomalaisista kymmenestä nimisuojatusta tuotteesta Kainuun rönttönen ja Puruveden muikku ovat ainoat suojatun maantieteellisen merkinnän saaneet.
Puruveden muikku on tunnettu vaaleanhopeisesta väristään, pehmeäruotoisuudestaan ja korkeasta D-vitamiinipitoisuudestaan. Puruveden muikun ominaispiirteet ovat syntyneet kirkasvetisen ja karun Puruvesi-järven erikoisolosuhteista sekä kalan monipuolisesta ravinnonkäytöstä.
Puruvedessä valo yltää jopa 20 metrin syvyyteen, kun se muualla Saimaan vesistössä yltää keskimäärin 10 metriin. Valoisaan aikaan muikut syövät pohjan läheisyydessä olevaa eläinplanktonia ja valon vähetessä ne nousevat syömään päällysveden eliöstöä.
Lähde: www.valtioneuvosto.fi
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
