Villisikakanta hivuttautui jälleen kasvu-uralle
Tietoa villisikakannan koosta ja levinneisyydestä tarvitaan erityisesti afrikkalaisen sikaruton (ASF) aiheuttaman riskin arviointiin.
Villisika aiheuttaa tällä hetkellä suuria riskejä maataloudelle ASF:n eli afrikkalaisen sikaruton leviämisuhan takia. Kuva: Kari SalonenSuomessa oli tammikuun alussa keskimäärin 2 500 villisikaa. Kanta-arvion 90 prosentin todennäköisyysväli on 1 925–3 223 yksilöä. Tietoa villisikakannan koosta ja levinneisyydestä tarvitaan tällä hetkellä erityisesti afrikkalaisen sikaruton (ASF) aiheuttaman riskin arviointiin.
Luken tiedotteen mukaan alueellisesti eniten villisikoja on edelleen Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudellamaalla, mutta yksittäisiä tihentymiä esiintyy myös muualla Länsi- ja Etelä-Suomessa.
"Tämän vuoden kanta-arvio viittaisi villisikakannan jälleen kasvavan muutaman vuoden pienenemisen jälkeen. Kanta-arvion mukaan kanta on nyt samaa suurusluokkaa kuin pari vuotta sitten. Villisikamäärän mahdollinen kasvu näkyy myös saaliissa ja metsästäjien havainnoissa”, kertoo erikoistutkija Mervi Kunnasranta Lukesta tiedotteessa.
”Villisika on tehokas levittäytyjä ja kanta on vakiintunut Suomeen tehokkaasta metsästyksestä ja vaihtelevista ilmasto-olosuhteista huolimatta. Vaikka kannan ydinalueet ovat edelleen Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudellamaalla, niin villisikoja tavataan myös esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla", Kunnasranta jatkaa.
Keskeisimpiä tietolähteitä runsauden ja levinneisyyden arvioinnissa ovat metsästäjien hirvenmetsästyksen yhteydessä tuottama arvio alueensa villisikojen runsaudesta, tieto saalismääristä sekä kirjallisuuteen perustuva tieto villisian lisääntyvyydestä ja kuolleisuudesta.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
