
Valkohäntäpeuran vuotuinen saalismäärä laski viime vuonna. Kokonaissaalismäärä jäi noin 12 prosenttia edellistä kautta pienemmäksi. Saalismäärän väheneminen uhkaa toistua myös tänä vuonna.
”Saalistilastojen mukaan valkohäntäpeurojen saalismäärä on 18 prosenttia jäljessä vuodentakaisesta eli aika paljon. Kaiken kaikkiaan, jos vertaa siihen, mitä saalismäärät olivat parhaimmillaan kautena 2021–2022, nyt ollaan siitä jäljessä jo kolmanneksen verran”, sanoo MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen.
Kolmen vuoden aikana valkohäntäpeurakantaa on saatu leikattua noin 20 prosenttia. Leskinen on huolissaan siitä, leikkautuuko kanta enää tämän metsästyskauden jälkeen tihentymäalueilla.
”Ainakaan merkittävää leikkautumista ei ole tulossa. Alueittain ja paikallisesti tilanteet ovat erilaisia, mutta iso kuva näyttää nyt huolestuttavalta.”
Leskinen tähdentääkin, että metsästäjät ovat tehneet arvokasta työtä ja sitä työtä on tärkeää myös jatkaa. Hän pitää haastavana saavuttaa myös niitä kantatavoitteita, joita riistaneuvosto asetti viime keväänä. Esimerkiksi Varsinais-Suomen kohdalla kantatavoitteen keskiarvo oli 10–32 prosenttia kantaa leikkaava. Uudellamaalla leikkaustavoite oli 17–32 prosenttia.
”Nyt on suuri huoli myös siitä, että päästäänkö näihin tavoitteisiin”, Leskinen tiivistää.
”Metsästysaikaa on jäljellä vielä kuukauden verran, joten tämä loppuaika kannattaa käyttää tehokkaasti, jotta saadaan kirittyä saalismäärää lähemmäksi viime vuoden määriä ja kantatavoitteita”, Leskinen kannustaa.
”Metsästysaikaa on jäljellä vielä kuukauden verran, joten tämä loppuaika kannattaa käyttää tehokkaasti.” Timo Leskinen
Tiheimmän kannan alueella lounaisessa Suomessa peurakantaa on pyritty järjestelmällisesti leikkaamaan, jotta esimerkiksi kolarimääriä saataisiin vähennettyä. Riistavahingot.fi-sivuston mukaan peuraonnettomuudet ovat kääntyneet nyt pienoiseen kasvuun. Vuonna 2023 valkohäntäpeurakolareita sattui 5 573 ja viime vuonna 5 733.
”Onnettomuuksissa ehti jo olla laskeva kehitys, mutta nyt tilasto näyttää jälleen hieman nousujohteiselta. Jos ottaa huomioon vielä sen, että koko ajan tulee teiden varsille uusia aitoja, niin vaikka kanta olisi ennallaan, kehitys pitäisi olla laskeva”. Samalla herää kysymys siitä, mikä on todellinen peurakannan kehityksen suunta, Leskinen pohdiskelee.
Leskinen muistuttaa, että maanomistajilta tulee kovaa painetta siihen, että peurakannan leikkaantuminen jatkuu. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa maanomistajista 75 prosenttia oli viime talvena sitä mieltä, että kantaa tulee leikata.
Tiheän peurakannan alueella myös metsäkauriskannan leikkaus olisi tärkeää. Tilastojen mukaan tämän hetken saalismäärä 10 533 yksilöä on viime vuodesta jäljessä 20 prosenttia. Metsäkauriskantaa ei seurata tarkasti, mutta Luonnonvarakeskus arvioi kannan kooksi on noin 100 000 yksilöä. Liikenneonnettomuuksia tapahtui viime vuonna 5 336. Määrä oli lähes sama kuin edellisvuonna.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
