Kenellä on varastossaan eniten polttopuita? MT selvitti vankkumattomimmat varautujat

Lähes kolmanneksella metsänomistajista on polttopuut valmiina varastossa kolmelle tai useammalle tulevalle lämmityskaudelle, selviää MT:n Metsätutka-kyselystä.

22 prosenttia vastaajista kertoo, että polttopuut on valmiina kahdelle tulevalle lämmityskaudelle ja 15 prosenttia on varautunut tulevaan kauteen.

Vain kolme prosenttia metsänomistajista ei ole vielä hankkinut polttopuita riittävästi nyt alkavalle lämmityskaudelle.

Kyselyssä merkitystä ei ollut sillä, onko puu asunnon pää- vai lisälämmön lähde. Lämmitykseen luettiin mukaan saunan lämmitys.

26 prosenttia vastaajista kertoo, ettei käytä polttopuita lainkaan lämmittämiseen.

Ammattiaseman mukaan tarkasteltuna palkansaajien joukossa on eniten (31 prosenttia) heitä, jotka eivät käytä polttopuuta lainkaan lämmitykseen.

Toisaalta palkansaajat olivat eniten edustettuna myös toisessa ääripäässä: 34 prosenttia heistä ilmoitti, että polttopuuta on varastossa kolmen tai useamman lämmityskauden tarpeisiin.

Halkoholistiksi itseään tituleeraava kuhmolainen rajamies Jouko Kinnunen kertoi MT:n haastattelussa (MT 5.6.2024), että polttopuita pitää olla kolmen vuoden tarpeisiin siltä varalta, että jotain sattuu, eikä pääse heti tekemään lisää.

”Kun puolet on kulutettu, on syytä täydentää”, hän totesi.

Kinnunen vakuuttaa, että yhtään ylimääräistä puuta ei ole hamstrattu, vaan jokainen kalikka poltetaan saunan pesässä tai leivinuuneissa.

Kuhmolainen Jouko Kinnunen pitää tärkeänä, että puita on varastossa kolmeksi vuodeksi. Kuva: Timo Heikkala

Kun tarkastellaan, millä metsänomistajaryhmällä polttopuita on yli vuoden tarpeisiin, parhaiten varautuneita ovat eläkeläiset. Heistä 58 prosentilla puuta on varastossa kahdelle tai useammalle lämmityskaudelle.

Lisäksi eläkeläisten joukossa on vähiten (2 prosenttia) heitä, joilla puita ei ole vielä riittävästi tulevalle talvelle.

Eläkeläisten jälkeen seuraavaksi parhaiten varautuneita ovat aktiivimaanviljelijät. Heistä yhteensä 55 prosentilla on puut vähintään kahdelle seuraavalle lämmityskaudelle ja vain kolme prosenttia ilmoittaa, että puita ei ole riittävästi alkavalle lämmityskaudelle.

Eniten niitä, jotka ovat jättäneet polttopuiden hankinnan viime tippaan, on yrittäjien joukossa. Heistä kahdeksan prosenttia kertoo, että lämmityspuita ei ole riittävästi tulevalle kaudelle. Kenties he luottavat toisiin yrittäjiin ja tilaavat puunsa sitten, kun tarvetta on, jos omasta takaa ei löydy.

Metsän pinta-ala näyttäisi korreloivan polttopuuvarastojen suuruuden kanssa. Mitä enemmän metsää, sitä suuremmalla todennäköisyydellä metsänomistajalla on polttopuut useaksi vuodeksi valmiina.

Yli sata hehtaaria omistavista metsänomistajista peräti 46 prosenttia kertoo, että polttopuita on varastossa kolmelle tai useammalle lämmityskaudelle. Alle 20 hehtaaria omistavista vastaava osuus on 29 prosenttia.

Yhtä lailla metsän sijainti vaikuttaa varautumiseen. Mitä pohjoisempana metsä sijaitsee, sitä todennäköisemmin polttopuuta on varastossa useaksi talveksi.

Pohjois-Suomessa on myös vähiten (23 prosenttia) heitä, jotka eivät lämmitä kotiaan tai saunaansa puulla, seuraavana tulee Järvi-Suomi (25 prosenttia). Etelä-Suomessa 28 prosenttia metsänomistajista turvautuu kokonaan muihin lämmitysmuotoihin.

Metsätutka-kyselyn toteutti elo–syyskuun vaihteessa Kantar Agri. Tutkimuksen virhemarginaali on 4,4 prosenttiyksikköä. Kyselyyn vastasi 501 metsänomistajaa.