Suometsien vesienkäsittelyllä valuma-alueen päästöt kuriin – ”Pelkästään ojien virtauksen hidastamisella voidaan hillitä kuormituspiikkejä”

Pro Höytiäinen ry kutsui kesän alussa metsänomistajia tutustumaan hallinnoimaansa Valuntako-hankkeeseen. Kävijät kuljetettiin suometsäkohteeseen sekä tutustumaan hakebioreaktorin toimintaan.

”Tavoitteena on kartoittaa järven pohjoisosan koko valunta-alueen suometsien vesistökuormituksen tila ja löytää tehokkaimmat ratkaisumallit ja kohteet kuormituksen vähentämiseen”, hankkeessa mukana olevan Watec Consulting oy:n projektipäällikkö Jaakko Lappalainen kertoi.

Koko valuma-alueen virtauksien laskennalla luodaan digitaalinen malli, joka voidaan tarjota tiloille tilakohtaisten ennallistamis- ja vesien käsittelysuunnitelmien laadintaan.

”Pelkästään suometsän ojien virtauksen hidastamisella voidaan hillitä tulvahuippujen aiheuttamia kuormituspiikkejä.”

Johanna Tanskanen piti hanke-esittelyä mielenkiintoisena ja luottamusta herättävänä. Kuva: Ilpo Paananen

Toimenpiteinä Lappalainen mainitsi suodatuskenttien, laskualtaiden sekä pohjapatojen rakentamista ojien alajuoksuun. Isommat padot rakennetaan kaivurityönä. Yksinkertaisin patorakennelma syntyy käsivoimin metsästä saatavista rangoista. Ennallistettavien soiden ojia voidaan myös täyttää.

Digitaalisen suunnittelumallin kehittämisestä vastaa teknologiayritys Arbonaut oy. Metsänomistajilla tulee olemaan mahdollisuus valita digitaalisen suunnittelumallin pohjalta vesistön kannalta vaikuttavimmat ratkaisut.

"Suunnittelumallin kehittämisessä hyödynnetään tekoälyä, mutta sekään ei osaa korjata syötetyissä tiedoissa olevia virheitä”, teknologiajohtaja Vesa Leppänen huomioi.

Suunnittelumalli pohjautuu olemassa olevaan ojaverkostoon, virtaamissuuntiin ja virtausmääriin.

Kokonaiskuvan saaminen vaatii myös jalkautumisen maastokäynteihin. Tekoälyn ja pintavesimallien avulla voidaan tunnistaa potentiaalisia ennallistamiskohteita koko Suomen alueelta.

”Toistaiseksi Suomen yleisin suometsien ennallistamiskeino on toimettomuus eli jätetään ojat sammaloitumaan.”

Hankkeen avulla valituille ennallistamiskohteille suunnitellaan ja toteutetaan luonnonmukaiset ja kustannustehokkaat vesienkäsittelyrakenteet. Niiden toimivuuden ja vaikuttavuuden seurannan lisäksi hyödynnetään aiemmin kerättyä tietoa.

Valuntako-hankkeen lisäksi maastokoulutuksen järjestämiseen osallistui Metsäkeskuksen Luola-hanke. Metsänomistajilla on mahdollisuus hakea Metka-tukea muun muassa metsien elinympäristöjen hoitoon, kunnostukseen ja ennallistamiseen.

”Uusi Metka-tukikokeilu alkaa heinäkuun alussa ja sen työlajeihin kuuluu myös suon ennallistaminen”, Metsäkeskuksen projektijohtaja Salla Ovaskainen kertoi.

Viisi vuotta sitten suovesien käsittelyyn rakennettu hakebioreaktori on osoittautunut erinomaiseksi typensitojaksi. Kuva: Ilpo Paananen

Viisi vuotta sitten rakennettua hakebioreaktoria esitellyt Oulun yliopiston tutkija Heini Postila vahvisti bioreaktorin osoittautuneen tehokkaaksi typen poistamisessa. Sen sijaan fosforin poistaminen oli jäänyt odotetusti heikoksi.

”Hakebioreaktorin toiminta-aika on 10 -15 vuotta. Ajan myötä kehittyvä mikrobiosto kuluttaa hakkeen.”

Maastokäynnille osallistunut joensuulainen Johanna Tanskanen kuvasi hanke-esittelyä mielenkiintoiseksi. Erityisesti teknologiayritysten ja yliopiston mukanaolo hankkeessa vakuutti.

”Uusien innovaatioiden ja tekoälyn hyödyntämisellä tulee olemaan suuri merkitys.”

Pro Höytiänen ry:n puheenjohtaja Kirsi Karhio korosti yhdistyksen ensisijaisena tavoitteena olevan puhtaamman Höytiäisen lisäksi monimuotoinen luonto.

”On myös motivoivaa edistää jotain uutta yhteistyötä ja toimintamalleja vastauksena yleiseen vesistöhuoleen. Valuma-alueesta saatava tieto ohjaa kunnostustoimintaa pitkälle tulevaisuuteen. Hyvien tyyppien ja ammattilaisten verkosto on arvokas.”