Tarkkana pohjoisen liikenteessä: Suolaus houkuttelee poroja valtateille, myös erotukset vauhdissa

Poronhoitajat kokoavat parhaillaan poroja aitaan syksyn erotuksia varten. Samaan aikaan teiden liukkautta torjutaan suolauksin, mikä houkuttelee poroja valtateille. Porot myös seuraavat lumirajaa tuoreen syötävän perässä.

Liikenteessä on siis syytä olla tarkkana.

Pudasjärven Livon paliskunnassa poroerotukset olivat viime viikolla käynnissä Sarakylässä. Lehmisuon aidalla oli koottuna noin 50 poroa.

”Tämä on pieni mutta suhteellisen kannattava aita”, poromies Raimo Pokka kertoo.

Esimerkiksi Kemin-Sompion paliskunnassa poroja saattaa olla aidalla jopa 3 000 poroa kerralla.

Erotuksiin kuuluu monta työvaihetta. Jos tokka on kovin hajallaan, tarvitaan monta pientä erotusta.

Lehmisuolta teuraaksi menevät porot työnnetään pakettiautoihin, joissa ne matkustavat ensin lyhyen matkan Rytinkikankaan pääaidalle ja sieltä konttiautolla viiden paliskunnan yhteiselle teurastamolle Ranualle. Lihat menevät aikanaan Röngälle Kemiin.

Teuraaksi menevien porojen siirto autoihin on raskasta työtä. Poron sarvissa kiinni Ilpo Saarela ja Arto Anttila. Keskellä ovia avaamassa Raimo Pokka. Kuva: Kai Tirkkonen

Valtaosa teurasporoista on viime kevään vasoja. Noin neljännes vasoista jätetään eloon. Lisäksi teurastetaan kymmenesosa vaatimista.

Erotuksissa myös merkitään niitä vasoja, joita ei kesällä saatu aitaan.

Pudasjärven Livon paliskunnassa vasoja syntyi Pokan mukaan kohtuullisesti, mutta pedot ovat verottaneet porojen määrää. Alueella liikkuu niin susia, ahmoja kuin karhuja.

”Lupapolitiikka on sellainen, ettei kaatolupia tahdo saada. Sen pitäisi olla ennaltaehkäisevää.”

Poronhoitajien kesäkauteen on kuulunut myös aitojen rakentamista. Viljeltyjä peltoja suojataan aidoin, jotta porot eivät aiheuttaisi niillä vahinkoja.

”Maitotilat on ykkösprioriteettimme”, Pokka kertoo. Papanat aiheuttavat ongelmia rehun seassa, eikä nurmirehu ole porojen ravintoa.

”Poron paikka on metsässä.”

Pokka kertoo, että erotukset aloitetaan yleensä lokakuun alussa ja ne saadaan viimeistään tammikuussa päätökseen.

Kuiva ja vähäluminen pakkaskeli on poronhoitajien kannalta hyvä, sillä porojen kiinniottaminen on hikistä työtä.

”Töitä tehdään säästä riippumatta. Joskus märällä ilmalla tokka kokoontuu paremmin”, Pokka tuumii.

Osa paliskunnista ilmoittaa meneillään olevista porotöistä osoitteessa www.porotyot.fi.