Kilpailulainsäädännön avulla valvotaan Suomessa ja koko Euroopan unionin alueella kaikenlaista kaupankäyntiä, myös puukauppojen tekoa. Viime vuosikymmenen puukartellituomioista lähtien alalla on opeteltu visusti varomaan kilpailulakien rikkomuksia. Yhteistyötä eivät saa tehdä puunostajat sen enempää kuin myyjätkään.
Puunmyyjien kannalta pulmallista on, että ostajien ja myyjien lähtökohdat ovat hyvin erilaisia. ”Asetelma puumarkkinoilla on Suomessa Daavid vastaan Goljat. Ostajat ovat ammattilaisia, toisin kuin myyjät. Heillä ei ole millään samaa tietomäärää käytettävissään kuin puunostajilla”, pohtii Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:n toimitusjohtaja Harri Huupponen.
Hänen mielestään puukauppaa pitäisi pystyä kehittämään, vaikka kilpailulait asettavatkin tiukat rajat.
”Puukaupallinen kehitys ei ole maalissa, mitään isoja muutoksia ei ole tapahtunut kymmeniin vuosiin.”
Huupposen mielestä kaikkien osapuolten kannalta olisi hyvä, jos puunkorjuuta pystyttäisiin järkeistämään. ”Ettei koneita tarvitsisi siirrellä koko ajan ristiin rastiin leimikolta toiselle. Suomalaiset leimikot ovat keskimäärin korjuuyrittäjille vain parin päivän rykäisyjä.”
Huupponen arvioi, että olisi syytä selvittää, voidaanko puunkorjuuta kehittää rikkomatta kilpailulakeja. ”Se olisi logistiikan, kustannusten ja vastuullisuuden kannalta perusteltua.”
Nykyisessä vilkkaan puukaupan tilanteessa puukaupan kilpailu näyttää toimivan hyvin, Huupponen toteaa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
