Ripuli ei katso aikaa tai paikkaa ‒ toimi näin, jos vatsatauti iskee kansallispuistossa
Äkkisairastumiseen kannattaa varautua jo maastoon lähtiessä, sillä vatsatauti voi heikentää retkeilijän kuntoa hyvinkin nopeasti.
Vatsatautiin sairastuneen retkeilijän on itsehoidon lisäksi syytä miettiä myös sitä, miten sairastuneena voi ottaa kanssaretkeilijät huomioon ja huolehtia hygieniasta. Kuva: Joel RosenbergVatsatauti on aina epämieluisa yllätys, mutta erityisen inhottavaa on sen poteminen maastossa kaukana lähimmästä ihmisasumuksesta. Eräs Karhukierroksella vatsataudin yllättämäksi tullut retkeilijä jakoi sosiaalisessa mediassa maanantaina sairastumiskokemuksensa.
Tauti yltyi lopulta niin rajuksi, että Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos evakuoi heikossa kunnossa olleen retkeilijän Ansakämpältä. Sairastumisestaan harmistunut retkeilijä sai julkaisuunsa kuitenkin paljon kannustavia kommentteja ja paranemistoivotuksia.
Retkeilijän kertomukseen reagoi myös kansallispuistojen ylläpidosta vastaava Metsähallituksen Luontopalvelut. Sen tietoon on tullut retkeilijän tapauksen lisäksi myös kaksi muuta vatsatautitapausta.
Vatsatauti on sairastuneilla oireillut oksenteluna, ripulina, mutta taudinaiheuttajasta ei Metsähallituksen mukaan ole tutkittua varmuutta.
”Vaikka tapauksia on toistaiseksi vähän, vatsatauti voi levitä nopeasti ja heikentää kuntoa merkittävästi. Maastossa liikkuminen sairaana on riskialtista, ja avun saaminen voi kestää pitkien välimatkojen vuoksi”, Metsähallitus muistuttaa tapauksia koskevassa tiedotteessaan.
”Vaikka tapauksia on toistaiseksi vähän, vatsatauti voi levitä nopeasti ja heikentää kuntoa merkittävästi. Maastossa liikkuminen sairaana on riskialtista, ja avun saaminen voi kestää pitkien välimatkojen vuoksi.”
Vatsatautiin sairastuneen retkeilijän on syytä kiinnittää huomiota nesteytykseen, energiansaantiin ja lepoon. Samalla tulee myös miettiä, miten sairastuneena voi ottaa kanssaretkeilijät huomioon ja huolehtia hygieniasta.
Nesteytyksessä voi joutua turvautumaan omien vesivarastojen lisäksi pintavesiin. Puro-, joki- tai järvivesiä ei ole suositeltavaa käyttää ruoka- ja juomavetenä sellaisenaan, vaan pintavettä tulee keittää mikrobiologisen laadun varmistamiseksi vähintään viiden minuutin ajan.
Erityisen tärkeää on myös huolehtia siitä, ettei lähistön käyttöveteen pääse esimerkiksi käsienpesun yhteydessä eritteitä.
Metsähallitus neuvoo tiedotteessaan retkeilijöitä sairastumisen sattuessa poistumaan retkipaikalta, esimerkiksi autiotuvalta tai laavulta, jos oma kunto sen sallii.
Jos poistuminen ei ole mahdollista, tulee retkeilijän vältellä kontakteja muihin retkeilijöihin.
Tämä voi onnistua esimerkiksi siirtymällä lepäämään telttaan. Jos poistuminen maastosta omin voimin ei onnistu, neuvoo Metsähallitus olemaan yhteydessä hätäkeskukseen soittamalla 112.
Jos tiedossa on, että autiotuvilla todettu vatsatautitapauksia, kannattaa oma retkeilyreitti suunnitella niin, että taukotuvilla ei vierailla. Jos tuvilla kuitenkin vierailee, on syytä pitää mukanaan hygieniatarvikkeita kuten käsidesiä, kosteuspyyhkeitä, wc-paperia, suojakäsineitä ja desinfiointiaineita.
Sairastumisesta ja tartuntariskistä tulee myös ilmoittaa alueen muille retkeilijöille. Tieto sairastapauksesta on hyvä kirja tuvan vieraskirjaan tiedoksi tuvan seuraaville käyttäjille. Tieto sairastumisesta kannattaa välittää myös Metsähallituksen tietoon palautelomakkeen kautta.
”Retkeilijän on hyvä tarkistaa aina ennen matkaan lähtöä retkikohteen ajankohtaiset tiedot. Metsähallituksen Luontopalvelut viestii tiedossaan olevista vatsatautitapauksista retkikohteen Luontoon.fi-sivuilla ja sosiaalisen median kanavillaan”, Metsähallitus muistuttaa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
