Valkoposkihanhien suojametsästyksen salliminen saa ristiriitaisen vastaanoton

Lausuntoaika päättyy tänään 11. toukokuuta. Lausuntoja on kertynyt aamupäivään mennessä jo yli 40. Niiden sisällöt vaihtelevat laidasta laitaan.

Hallituksen esityksellä valkoposkihanhen ja merimetson kannan sääntelyä uudistetaan vahinkoperusteisen suojametsästyksen suuntaan. Esityksessä valkoposkihanhi ja merimetso lisätään metsästyslaissa mainittuihin riistalajeihin ja samalla rauhoitetaan ympäri vuoden. Valkoposkihanhen ampuminen olisi esityksen mukaisesti sallittua siten, että vähintään viiden yksilön parvessa esiintyviä lintuja saisi metsästää sellaiselta pellolta, jonka sato on korjaamatta.

Molempiin lajeihin kohdistuva suojametsästys mahdollistetaan, jotta maatalouden, kalatalouden tai lentoliikenteen kohteita voidaan suojata vahingoilta. Samalla mahdollistetaan saaliin hyödyntäminen ravintona. Saalista ei saisi kuitenkaan hyödyntää kaupallisesti.

Pohjois-Karjalan maaseutupalvelut toteaa lausunnossaan, että valkoposkihanhien osalta lainmuutos on välttämätön, koska monet muut hanhien karkotuskeinot on todettu käytännössä tehottomiksi. Maaseutupalveluiden mukaan nykyinen kevätmuutto aiheuttaa erittäin suuria ongelmia Pohjois-Karjalan nautakarjatiloille, koska laadultaan paras ensimmäisen sadon säilörehunurmi tuhoutuu kevätmuuton aikana.

Maaseutupalvelut toteaa lausunnossaan, että maidon- ja naudanlihantuotanto on Pohjois-Karjalassa maatalouden kulmakivi, koska se on sopivin ja järkevin tuotantokasvi Pohjois-Karjalan pelloille.

MTK Pohjois-Karjala puolestaan muistuttaa lausunnossaan, että korvausjärjestelmät eivät kata todellisia menetyksiä vaan ne kattavat arviolta vain 30–40 prosenttia kokonaistappioista, jolloin merkittävä osa kustannuksista jää viljelijöiden kannettavaksi.

Metsästäjäliiton julkaisemalla videolla näkyy kuvaa valkoposkihanhista Pohjois-Karjalan pelloilla. Maanviljelijä Mika Piiroinen Pohjois-Karjalan Tohmajärveltä kuvailee tilannetta viime syksynä.

MTK toteaa, että nykytilanne Pohjois-Karjalassa ja Itä-Suomessa on kestämätön. Ilman vaikuttavia toimenpiteitä maatilojen toimintaedellytykset heikkenevät edelleen, mikä vaarantaa koko alueen ruokatuotannon ja huoltovarmuuden, MTK kirjoittaa lausunnossaan.

Metsästäjäliiton mukaan suojametsästys on kustannustehokas keino vahinkojen ennaltaehkäisyyn, sillä se perustuu metsästäjien vapaaehtoiseen toimintaan ilman korvausta. Mahdollisuus ottaa saalis haltuun ja hyödyntää se ravintona motivoi metsästäjiä osallistumaan käytännön vahingontorjuntatyöhön.

Metsästäjäliiton mukaan nykykäytännössä ainoastaan sallitut karkotus ja paukkupatruunoihin rajoittunut pelottelu eivät ole estäneet vahinkojen toistumista laajoilla alueilla. Samalla torjunnan kustannukset ovat kuitenkin kohonneet suuriksi.

Erillisen hanhitorjunnan kustannukset ovat kohonneet suuriksi.  Kuva: Lari Lievonen

Metsästäjäliiton mukaan vaikuttava ja pitkäjänteinen vahinkojen hallinta edellyttää toimivia keinoja, jotka ovat realistisia sekä mittakaavaltaan että kustannuksiltaan. Liitto huomauttaa, että suojametsästys on tarkasti rajattua ja vahinkoperusteista, eikä sillä ole merkittävää vaikutusta lintukantojen kokoon. Paikallisesti sen merkitys vahinkojen ehkäisyssä on kuitenkin ratkaiseva.

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa taas vastustaa esitystä. Tringan mukaan lakimuutos murentaisi kaikkien lintulajien suojelun perustaa, koska merimetson ja valkoposkihanhen ympärivuotisen metsästyksen vaikutukset ulottuisivat etenkin kevät- ja kesäkaudella kaikkiin samoilla alueilla pesiviin ja levähtäviin lintulajeihin. Esitys on Tringan mukaan räikeällä tavalla lintudirektiivin säännösten ja tavoitteiden vastainen.

Valtavat hanhiparvet ovat tuttu näky Itä-Suomessa sekä keväisin että syksyisin. Kuva: Jaana Kankaanpää

Myös WWF toteaa, että esitysluonnoksessa ei ole esitetty riittävän täsmällisiä ja asianmukaisia perusteita, jotka osoittaisivat, että yleispoikkeus lajien rauhoituksesta täyttäisi kokonaisuudessaan lintudirektiivin vaatimat poikkeamisen edellytykset. WWF arvioi lausunnossaan, että suojametsästys voisi pahentaa vahinkoja karkotettujen hanhien levitessä laajemmalle ja niiden lentämiseen kuluvan energiantarpeen lisääntyessä.

Birdlife Suomen mukaan maa- ja metsätalousministeriö on lakimuutoksen perusteluissa jättänyt huomioimatta keskeisten tutkimusten tuloksia. Birdlife Suomi ja WWF haluaisivat suojametsästyksen sijasta kehittää olemassa olevaa poikkeuslupajärjestelmää.