Metsäteollisuus: Hakkuiden vähentäminen ei ratkaise hiilinielujen notkahtamista
Luonnonvarakeskuksen Metsäteollisuus ry:lle laatiman selvityksen mukaan aktiivisella metsänhoidolla voidaan vahvistaa metsien hiilensidontaa hakkuita vähentämättä.Tilaajalle
Metsäteollisuus aikoo vastata ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin muun muassa suosimalla jalostettua taimiainesta sekä lisäämällä sekapuustoisuutta ja peitteistä metsänkasvatusta. Kuva: Sanne KatainenMetsien hiilinielujen katoamisesta ei voi syyttää kasvavia hakkuita, esittää Metsäteollisuus ry.
Etujärjestön mukaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) Metsäteollisuudelle tekemä selvitys osoittaa, että hiilinielutavoite karkaa yhä kauemmaksi vuoteen 2035 mennessä, vaikka ennuste hakkuutasosta pysyy samana.
”Luken hiilineutraalisuutta koskeva selvitys osoittaa, että uudet arviot tulevaisuuden nielujen katoamisesta eivät johdu kasvavista hakkuista. Nyt ei ole missään tapauksessa passivoitumisen aika. Hyvä ja aktiivinen metsänhoito tarvitsee kunnianpalautuksen”, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi.
Tammikuussa Luke kertoi metsien muuttuneen jo vuonna 2021 nielusta päästölähteeksi. Syynä notkahdukseen ovat laskentamenetelmien muutokset sekä puustoa, maaperää ja ilmaston lämpenemistä koskeva uusi tieto.
Selvityksen julkistustilaisuudessa puhuneen maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.). mukaan toukokuussa on määrä pitää tutkijoiden kanssa pyöreän pöydän keskustelu, jossa käydään läpi kasvihuonekaasujen, hiilinielujen ja päästöjen mittaamista ja mallintamista.
”Ilmastokestävyyttä lisäävät metsänhoidolliset toimet ovat varautumista tulevaisuuden lisääntyviin riskeihin.”
Metsiä hoitamalla pystytään Niemen mukaan samaan aikaan vahvistamaan hiilinieluja ja metsien ilmastokestävyyttä.
Samaa kertovat Luken laatimat metsien kasvuskenaariot, jotka tutkimusprofessori Jari Hynynen esitteli tiistaina Metsäteollisuuden tilaisuudessa Helsingissä.
Niiden perusteella aktiivisella metsänhoidolla voidaan vahvistaa puuston kasvua ja sitä kautta hiilensidontaa hakkuita vähentämättä.
Laskelmissa käytettiin suurinta ylläpidettävissä olevaa hakkuukertymää, joka on kymmenvuotiskaudella 2019–2028 keskimäärin 79,8 miljoonaa kuutiota vuodessa. Vuonna 2023 hakattiin vajaat 73 miljoonaa kuutiota.
Luke esitteli myös metsien tuhoskenaariot, jotka osoittavat mahdollisten vakavien tuhojen negatiiviset vaikutukset.
”Kirjanpainajatuhoja mallintavat skenaariot osoittavat vakavien tuhojen suuren vaikutuksen puuston kasvuun ja hiilinieluihin. Ilmastokestävyyttä lisäävät metsänhoidolliset toimet ovat varautumista tulevaisuuden lisääntyviin riskeihin”, Hynynen painottaa.
”Metsistä saatavat talous- ja työllisyyshyödyt sekä tulevaisuuden nielujen turvaaminen voidaan yhdistää.”
Metsäteollisuus aikoo Niemen mukaan vastata ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin monin eri tavoin.
Näitä ovat muun muassa sekapuustoisuuden lisääminen, suometsien kunnostusojitusten vähentäminen, peitteisen metsänkasvatuksen lisääminen korpikuusikoissa sekä metsien ripeä uudistaminen.
”Metsistä saatavat talous- ja työllisyyshyödyt sekä tulevaisuuden nielujen turvaaminen voidaan yhdistää”, Niemi sanoo.
Metsien kasvu- ja tuhoskenaariot ovat osa vuonna 2020 julkaistun metsäteollisuuden ilmastotiekartan päivitystä.
Tiekartta kokoaa yhteen ajankohtaista tutkimustietoa ja toimenpide-ehdotuksia tehtaiden ja logistiikan päästöjen vähentämiseksi ja puuston kasvun lisäämiseksi.
Ilmastotiekartan päivitys valmistuu kesällä 2025. Metsäteollisuus on jo aiemmin julkaissut monimuotoisuustiekartan ja työstää parhaillaan yhdessä Sahateollisuus ry:n kanssa vesitiekarttaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
