• Kuitupuun hinta on kuin aivokuolleen käyrä, MTK:n metsävaltuuskunnassa arvosteltiin

    Myös metsärahastot saivat kyytiä metsävaltuuskunnan keskustelussa.
    Päivikki Otronen arvosteli metsävaltuuskunnassa metsärahastoja, jotka tyhjentävät Pohjois-Karjalan metsät.
    Päivikki Otronen arvosteli metsävaltuuskunnassa metsärahastoja, jotka tyhjentävät Pohjois-Karjalan metsät. Kuva: Jarkko Sirkiä
    Metsä|Metsäpolitiikka
    3.11.202216:48
    Jouko Kyytsönen

    MTK:n metsävaltuuskunnan keskustelussa torstaina ihmeteltiin kuitupuun hinnoittelua.

    Muun muassa Kaisa Ralli, Eero Kivistö ja Tapio Tolppanen ottivat esiin kuitupuun kehnon hinnan samaan aikaan kun selluteollisuus tekee jättivoittoja.

    Tolppasen mukaan hakkeen tuonnin loppuminen on vähän parantanut tilannetta. ”Nyt on tullut hakkeelle hinta, kun tuonti Venäjältä loppui. Apua on myös kuitupuun hintaan, esimerkiksi Kuopion Energia on ostanut puukaupassa koko havukuitupuuerän energiakäyttöön.”

    ”Sellufirmat tekevät kovaa voittoa, niillä on kyllä maksukykyä mutta ei maksuhalua.”

    ”Ennallistamisessa halutaan mennään 50-luvulle, jolloin puuta oli Suomessa puolet vähemmän. Sittenhän voisi hakkuita lisätä kaksinkertaiseksi että päästään samaan tilanteeseen”, Tolppanen maalaili.

    Kaisa Ralli ei ollut lainkaan tyytyväinen kuitupuun hintaan eikä MTK:n toimintaan sen nostamisessa.

    Rallin mukaan metsän hoitoon ja lisäkasvuun keskittyvälle metsämarssille olisi nyt hyvä aika. Hän myös kiittäisi 1950-luvun tekijöitä.

    Päivikki Otronen arvosteli "kasvottomia rahastoja, jotka tyhjentävät metsät. Metsäkaupoissa on uusjako käynnissä, jossa yksityisille ei jää enää sijaa.”

    Hän totesi myös, että puun energiakäyttö on parantanut myös kuitupuumarkkinoita.

    Eero Kivistön mukaan kuitupuun hinta ei tunnu reagoivan mihinkään, ”se on kuin aivokuolleen sähkökäyrä”. Hän lisäisi myös valkohäntäpeurojen metsästystä.

    Irma Wellingin mukaan EU esittää valtavia suojelumääriä, kun parempaan lopputulokseen päästäisiin täsmäsuojelulla.

    Metsän kasvua voitaisiin Luonnonvarakeskuksen mukaan lisätä 150 miljoonaan kuutioon. Se on Wellingin mukaan täysin realistista, hän pystyisi luettelemaan heti 30 keinoa, jotka käyttöön ottamalla kasvu saavutettaisiin. Nykyisin kasvu on runsaat 100 miljoonaa kuutiota.

    Jukka-Pekka Katajan mukaan maanomistajien tulisi voida päättää metsästyksestä, riistaneuvostossa maanomistajilla tulisi olla enemmistö.

    Tuomo Raininko parantaisi lunastuslakia ja omaisuudensuojaa, ja esitti keinoksi kansalaisaloitetta.

    Matti Heikkilä ihmetteli esitystä hakkuuverosta. ”Kuka idiootti näitä esityksiä keksii. Metsissä arkipäivän teot ratkaisevat.”

    Aaro Granroth haluaisi poistaa yläikärajat metsäorganisaatioilta, eläkeläisillä on aikaa edustaa ja ikärajat ovat laittomia.

    Mikko Tukeva esitti, että nuorten pitäisi saada paikka MTK:n metsäjohtokuntaan.

    Metsävaltuuskunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Mikko Tiirola, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Timo Junnila Esa Similän jäätyä pois sekä toiseksi varapuheenjohtajaksi edelleen Otto von Frenckell.

    MTK:n metsäjohtokuntaan valittiin uudelleen Jyri Mela Länsi-Uudeltamaalta ja Hannu Välikangas Itä-Lapin mhy:stä.

    Lisää aiheesta
    • Puukauppa | Havukuitupuusta maksetaan jo tukin hintaa Latviassa ‒ hintaero Suomeen repesi yhä suuremmaksi

      Tilaajalle
    • Tomi Vartiamäki kertoo, että tienvarsihaketus on yleisin ja tehokkain energiapuun käsittelytapa. Energiarangat kuljetetaan pääsääntöisesti Laanian terminaaleihin haketettaviksi.

      Metsäteollisuus | ”Hoitohakkuita pitää saada lisättyä”, sanoo Laania Oy:n toimitusjohtaja Tomi Vartiamäki

      Tilaajalle
    • Metsänomistajat Leena ja Jarno Laukkanen Heinävedeltä eivät pidä EU-komission tyylistä metsäasioissa.

      Metsä | "EU:n halu säännellä Suomen metsiä menee naurettavuuksiin”

    Artikkelin aiheet
    kuitupuun hinta
    MTK
    metsätalous
    metsärahastot
    selluteollisuus
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin