Paha kelirikko on kaikkien metsäalan osapuolten painajainen. Kuva: Markku Pulkkinen
Oikukas talvi kuritti puunkorjuuta – osa hakkuista siirtynee ensi talveen
Lyhyttä talvea uhkaa seurata pitkä rospuutto. Se voi ennakoida lomautuksia metsäalan yrityksissä.Tilaajalle
Talvi oli varsinkin osassa Väli-Suomea historiallisen hankala: vetistä alkutalvea seurasivat kovat pakkaset, jotka päättyivät äkisti kevään lämpöön. Kuva: Jaana KankaanpääIlmatieteen laitoksen mukaan viime vuosi oli Suomessa laajalti tavanomaista lämpimämpi. Lännessä ja pohjoisessa satoi keskimääräistä enemmän. Tammi- ja helmikuu olivat keskimääräistä kylmempiä. Päättyneen maaliskuun keskilämpötila kohosi melkein koko maassa ennätyksellisen korkeaksi.
Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa toimivan puunkorjuuyritys PMT Mäkelän toimitusjohtaja Matti Mäkelä ei muista näin lyhyttä talvea, vaikka on toiminut metsäalalla 50 vuotta.
”Joulukuu satoi pelkkää vettä. Sitten tuli älytön pakkanen ja 61 päivän jälkeen yhtäkkiä kevät. Talvikorjuukausi kesti enintään kymmenen viikkoa”, Mäkelä summaa.
”Edellisetkin talvet ovat olleet huonoja. Vanhenevia kauppoja on jäänyt rästiin, ja niitä on koetettu kauhealla kiireellä saada pelastettua.”
Mäkelän mukaan 15–20 prosenttia kuluneen talven hakkuista jäi tekemättä, mikä tekee samansuuruisen loven liikevaihtoon. Kun talvea on yleensä tammi–maaliskuu, nyt maaliskuu menetettiin.
Talvihakkuita siirtyy seuraavaan talveen ja osaan ostajat joutuvat hakemaan lisäkauppa-aikaa.
”Puuta saatiin kuitenkin erittäin hyvin pois metsästä.”
Huonon talven jälkeen Mäkelä pelkää ”vuosisadan pahinta kelirikkoa”, kun tiet ovat muutenkin yleisesti huonossa kunnossa.
Kelirikon ajaksi Mäkelällä ei ole tarjota työtä.
”Juuri nyt lomauttamiset ovat erittäin ajankohtainen asia. Niiden pituuden osalta keskustellaan 1–2 kuukaudesta”, Mäkelä arvioi.
Sulan maan hakkuissa ongelmana on, etteivät puut säily maastossa pitkään. Sahatukit ja hiokkeeksi menevät kuuset täytyy saada kesällä viikon sisällä liikkeelle.
Mäkelää huolettavat myös muut korjuiden kannalta negatiiviset asiat, kuten lintujen pesintäaikojen huomioon ottaminen ja polttoaineen hinta.
Sahayritys Keitele Groupin kokemukset kuluneen talven hakkuista ovat samanlaiset kuin PMT Mäkelällä. Keitele Group hankkii sahoilleen puuta Itä-Suomesta, Etelä-Pohjanmaalta ja Lapista.
Korjuutekninen talvi oli lähes kuukauden tavanomaista lyhyempi, Keitele Wood oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio sanoo. Sahojen tuotantoketjuun lyhyt talvi on vaikuttanut niin, että kelirikkokelpoisen puun tarve lisääntyy.
”Ennen joulua korjattiin kelirikkokohteita normaalia pitempään, jotta laitosten puuhuolto saatiin turvattua. Nyt keväällä kelirikkokohteille meno on aikaistunut”, Kylävainio perustelee.
Lyhyt talvi kasvattaa kustannuksia.
”Tyypillisesti kelirikkopuu on viisi euroa kuutiolle kalliimpaa. Jos sitä käytetään kuukauden verran enemmän meidänkin laitoksilla, puhutaan sadoistatuhansista euroista. Ylimääräisiä kuluja on aiheutunut myös siitä, että puuta on lähdetty pelastamaan talviteiden varsilta terminaaleihin.”
Kylävainio uskoo, että osa hakkuista joudutaan siirtämään seuraavalle talvelle. Se taas vaikuttaa siihen, kuinka paljon talvikorjuukohteita ensi talvena voidaan ostaa.
”Jos tämä on uusi normaali, on myös metsänomistajien asia, miten puu saadaan liikkumaan. Teitä on parannettava.”
Jos sulan maan korjuut yleisemminkin lisääntyvät, koko metsäsektori joutuu Kylävainion mukaan keskustelemaan siitä, millaista painetta se aiheuttaa tieverkolle. Kylävainio katsoo asiaa myös Sahateollisuus ry:n puheenjohtajana.
”Jos tämä on uusi normaali, ei ole pelkästään teollisuuden vaan myös metsänomistajien asia, miten puu saadaan liikkumaan. Teitä on parannettava.”
Puu kulkee alkumatkansa useimmiten yksityisten osakaskuntien teitä pitkin ja sitten valtion alemman tieverkon kautta.
Kylävainio lisää, että yhteistyö tiekuntien kanssa on tähän asti sujunut hyvin. Yhtiöt ovat jättäneet kuormat ajamatta, jos tiellä on painorajoitus. Vastaavasti tiekunnat ovat pakkasöiden jälkeen päästäneet kuorman pari läpi.
Myös korjuun huolellinen ennakkovalmistelu on Kylävainion mukaan entistä tärkeämpää, kun sulan maan hakkuut lisääntyvät.
”Kuiva kesä voi olla parempaa korjuuaikaa kantavuuden osalta kuin märkä talvi.”
Luken erityisasiantuntija Harri Lindeman pohtii, onko luottamus talvihakkuiden varmuuteen muuttunut.
”Se on varmasti uuden ajattelun paikka monessakin kohteessa. Kuiva kesä voi olla parempaa korjuuaikaa kantavuuden osalta kuin märkä talvi. Puun korjuun suunnitteluun ja toteutukseen vaaditaan herkkyyttä, jotta käytettäisiin korjuuseen parhaat ajat kalenterista riippumatta.”
Sulan maan hakkuisiin voidaan Lindemanin mukaan käyttää kantavilla teloilla varustettuja koneita, joita on hyödynnetty heikosti kantavilla mailla jo 10–15 vuotta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
