Lauha talvi ei hetkauta suurta hakeyrittäjää – näin hän arvioi alan tulevaisuutta

Yksi lämmin talvi ei hakeyrittäjiä hetkauta. Se tuli selväksi perjantaina Askolassa, missä 25 haketuskonetta ryskytti uuden maailmanennätyksen.

”Tämän tapahtuma muistuttaa, että bioenergiaa tarvitaan edelleen. Yksi leuto talvi ei vaikuta pitkän ajan näkymiin mitenkään”, totesi toimitusjohtaja Reijo Wuorio Hakevuori oy:stä.

”On aivan hölmöä rakentaa energiahuolto pelkän tuulen ja auringon varaan. Yksi kaunis talvipäivä ne eivät tuota mitään”, sanoi Wuorio Askolassa.

Wuorion mukaan bioenergian tuotanto on paljon varmemmalla pohjalla. Esimerkiksi edellistalvi oli kylmä, ja silloin tarvittiin haketta.

Hakkeen käyttö jatkuu suurissa voimaloissa ainakin 2030-luvulle arvioi Wuorio. Kuva: Sanne Katainen

Myös paikalla ollut kansanedustaja Eerikki Viljanen (kesk.) muistutti kotimaisen energiatuotannon merkityksestä huoltovarmuudelle ja maan taloudelle.

”Olisi pähkähullua, jos jättäisimme hyödyntämästä metsiä. Samalla teemme osamme luontoarvojen säilyttämisestä”, sanoi Viljanen.

Eerikki Viljanen korosti metsänomistajien päätäntävaltaa omien metsien käytöstä. Kuva: Sanne Katainen

Wuorion mukaan haketta palaa etenkin suurissa voimaloissa. Niissä hakkeen käyttö jatkuu voimalan käyttöiän loppuun.

Toisaalta hake on käyttökelpoista muuallakin, esimerkiksi maataloudessa.

”Viljan kuivaus hakkeella on viisainta, mitä viljataloudessa voi tehdä. Vähät öljyt kannattaa polttaa mäntien päällä”, summasi Wuorio.

Kuluvana talvena puun tarvetta on vähentänyt leutona pysyneet lämpötilat. Suuri osa maasta on säästynyt kunnollisilta pakkasjaksoilta.

”Lämmin talvi on vähentänyt hakkeen käyttöä noin 15 prosenttia. Siinä ei ole mitään kummaa ja se mahtuu normaaliin vaihteluun”, toteaa Wuorio.

Hakeyrittäjät selluteollisuus ovat kilpailleet osin samoista puista. Kuva: Sanne Katainen

Viime vuosina metsänomistajien puista on kamppailtu tosissaan. Puusta tuli niukkuutta, kun venäläisen puun tuonti päättyi maan hyökättyä Ukrainaan. Samaan aikaan hakkeen käyttö kasvoi ja teollisuuden puunkäyttöä lisäävät jätti-investoinnit valmistuivat.

Etenkin kuitupuusta on käyty kovaa kisaa. Hakeyritykset ovat maksaneet siitä paikoin parempaa hintaa kuin sitä jalostavat metsäyhtiöt. Se on herättänyt metsäyhtiöissä pahaa verta.

MTK rauhoitteli puupulasta kärsinyttä metsäteollisuutta vuoden vaihteessa.

”Toivottavasti teollisuuden pomot pystyvät katsomaan kvartaalia kauemmaksi, eivätkä lähde ratkomaan tiukentunutta puuhuoltoaan kapasiteetin sulkemisella. Sodat päättyvät aikanaan ja polttoon perustumattomat energiaratkaisut vähentävät jo energiapuun kysyntää”, totesi MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Askolan Energiapäivä keräsi 2 500 hengen yleisön. Kuva: Sanne Katainen

Useimpien arvioiden mukaan puunpoltolla on edessä hidas lasku. Polttopuun tarvetta ovat syöneet energialaitosten hankkimat sähkökattilat.

Niissä tuotettiin viime vuonna lämpöä 1,5 terawattituntia. Se oli kaksi kertaa edellisvuotista enemmän ja riitti kattamaan noin neljä prosenttia kaikesta kaukolämmöstä.

Tuo energiamäärä ei ole suoraa puulta pois. Sillä on korvattu myös fossiilista energiaa ja turvetta. Paikallisesti sähkökattilan käyttöön siirtymisellä saattaa kuitenkin olla suuri vaikutus puuntarpeeseen.

Wuorio arvioi, että hakkeen käyttö jatkuu ainakin 2030-luvulle. Sen tarve kasvaa kylminä talvina ja vastaavasti lauhoina vuosina puuta poltetaan entistä vähemmän.

Hakevuoren puuhuolto on kilpailusta huolimatta toiminut hyvin.

”Meidän kautta haketetaan vuodessa yli kaksi miljoonaa kuutiota. Siitä noin kolmannes on omaa ja loput tilaustyötä”, sanoo Wuorio.