Tutkijat ehdottavat maailmanlaajuista luontokadon seurantaa – ”Joudumme jatkuvasti sanomaan, ettei tietoa ole saatavilla”
Syken pääjohtaja peräänkuuluttaa luontokadon ehkäisemisessä eri hallinnonalojen yhteistyötä. Havaintojen analyysiin kaivataan yhtenäisyyttä.
Suomessa ollaan eturintamassa kehittämässä luontoseurantojen järjestämistä ja luontotiedon avointa käyttöä. Kuva: Jarno MelaLuontokadon etenemistä havainnollistavan luontotiedon systemaattiseksi keräämiseksi ei ole olemassa koordinoitua järjestelmää eikä yhdessä sovittuja mittareita, kertoo Suomen ympäristökeskus (Syke).
Asiaan halutaan muutos, ja joukko kansainvälisiä tutkijoita ehdottaa Nature Ecology & Evolution -lehdessä (24.8.2023) maailmanlaajuisen seurantaverkoston perustamista. Verkoston avulla voitaisiin koordinoida luontoseurantoja ja tuottaa tietoa kestävyysmurroksen tueksi.
Ilmastonmuutoksen ja sitä kuvaavien mallien arvioimiseksi on jo pitkään kerätty havaintoja muun muassa Maailman ilmatieteenjärjestön (WMO) koordinoimien havaintoverkostojen avulla. Tällä on tuettu hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) työtä.
Tällä viikolla Saksan Bonnissa kokoontuva hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen paneeli (IPBES) tekee työtä luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tietopohjan eteen.
Luonnon monimuotoisuuden alueelliset erot sekä luonnossa jatkuvasti tapahtuvat edestakaiset muutokset edellyttävät laajaa ja pitkäjänteisesti, vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, jotta muutosten trendit selviäisivät.
Suomessa on kerätty monia edustavia ja pitkiä aikasarjoja muun muassa metsien ja Itämeren muutoksista. Yhteiskunnan tarpeisiin kaivattaisiin kuitenkin monipuolisempaa luontotietoa.
”Suomessa ollaan eturintamassa kehittämässä luontoseurantojen järjestämistä ja luontotiedon avointa käyttöä”, kertoo Syken tutkimusprofessori Petteri Vihervaara.
Tämän vuoden aikana 17 luontotietoa tuottavaa ja käyttävää organisaatiota ovat järjestäytyneet niin sanotuksi Lukki-ryhmäksi, joka on laatimassa ehdotuksen kansallisen luontotiedon edistämisohjelman käynnistämiseksi.
Luontotiedolle on yhä enemmän tarvetta esimerkiksi kuntien ja maakuntien maankäytön suunnittelussa sekä yritysten ympäristövaikutusten tai luontojalanjäljen laskennassa.
Tutkijat ja asiantuntijat tarvitsevat luontotietoa arvioidessaan luonnon tilaa, laatiessaan lajien ja luontotyyppien uhanalaisarviointeja tai raportoidessaan ekosysteemitilinpidon tarpeisiin.
Lisäksi luontotiedolle on yhä enemmän tarvetta esimerkiksi kuntien ja maakuntien maankäytön suunnittelussa sekä yritysten ympäristövaikutusten tai luontojalanjäljen laskennassa.
”Laadukkaan luontotiedon saatavuus on välttämätöntä, jotta vihreä siirtymä tehdään luonnolle kestävällä tavalla. Ellei esimerkiksi energiamurroksen luontovaikutuksia arvioida ja ehkäistä, voimme ilmastonmuutoksen torjunnassa mennä ojasta allikkoon luontokadon suhteen”, muistuttaa Syken pääjohtaja Leif Schulman ja peräänkuuluttaa eri hallinnonalojen yhteistyötä.
Luontokato on ilmastonmuutoksen ohella yksi vakavimmista yhteiskuntien kestävyyttä uhkaavista ilmiöistä maailmanlaajuisesti.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
