Susi tuli ulvoen Punkalaitumella jääkiekkokaukalossa olleen pikkupojan lähelle
Punkalaitumella on tehty reilun vuoden aikana yli 800 vahvistettua susihavaintoa.Tilaajalle
Väinö Tapioharju oli luistelemassa torstai-iltana Punkalaitumen keskustassa, kun kaukalon laidalle rinteeseen tuli susi. Isä Matti Tapioharju kävi vahvistamassa havainnon pojan juostua kotiin. Kuva: Heli LehteläPunkalaitumen jääkiekkokaukalolla luistelemassa olleen pikkupojan ilta sai uuden käänteen, kun susi tuli muutaman kymmenen metrin päähän kaukalon reunasta.
”Susi oli tullut ihan siihen muutaman kymmenen metrin päähän ja ulvonut. Poika oli paennut lähellä kaukaloa olleeseen kotiinsa. Isä ja poika ehtivät nähdä suden vielä uudelleen, kun he palasivat paikan päälle”, vahvistaa Punkalaitumen riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Janne Uusi-Kämppä.
1.1.24–10.2.25 välisenä aikana Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään on kirjattu Punkalaitumen alueelta susihavaintoja yhteensä 800 kappaletta.
”Täällä Punkalaitumella on koko lailla tilanne päällä koko ajan. Havaintoja on saatu piha-alueelta eli alle sadan metrin päästä asutusta kiinteistöstä 103 kertaa. Tästä on nähtävissä, että susien rohkeus on selvästi lisääntynyt, koska sudet liikkuvat nyt myös keskellä päivää ja taajama-alueella”, Uusi-Kämppä toteaa.
Uusi-Kämpän mukaan havaintomäärät asutuksen lähellä ovat valtavasti lisääntyneet, mutta vielä ei tiedetä, onko susikanta lisääntynyt vai onko ruoka käynyt alueella vähiin.
”Täällä Punkalaitumella on koko lailla tilanne päällä koko ajan.”
Punkalaitumen taajaman läheisyydessä oli tehty yksittäisiä havaintoja sudesta jo ennen jääkiekkokaukalossa tapahtunutta kohtaamista. Aiemmin keskiviikkona susi oli nähty päiväkodin lähellä.
Uusi-Kämppä toimii alueella riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajana ja petoyhdyshenkilönä. Lisäksi hän on mukana lokakuussa perustetussa reviiriyhteistyöryhmässä, jossa on mukana monen eri sektorin edustajia.
”Työtä tehdään hyvässä talkoohengessä, mutta nyt tämä alkaa vähitellen käydä jo täysipäiväisestä työstä. Täytyy kuitenkin kehua, että petoyhdyshenkilöverkosto on toiminut hyvin. Tämä on melkoinen voimavara, että yhdyshenkilöt tuntevat maanomistajat, metsästäjät ja seudut tarkasti”, Uusi-Kämppä toteaa.
Petoyhdyshenkilöt tekevät aktiivisesti merkintöjä Tassu-järjestelmään ja keräävät dna-näytteitä. Lisäksi metsästäjät auttavat poliisia suurpetojen karkotustehtävissä.
”Tilanne on nyt se, että tähän tilanteeseen on sopeuduttava, koska ei ole muita keinoja. On pelattava niillä pelimerkeillä, jotka meille on annettu”, Uusi-Kämppä toteaa ja viittaa heille esitettyihin toiveisiin siitä, että susia metsästettäisiin.
Hän muistuttaa, että poliisit nojaavat toiminnassaan vain Tassuun kirjattuihin havaintoihin. Petoyhdyshenkilöverkosto on kuitenkin huomannut, että ihmisiä on yhä vaikeampi saada ilmoittamaan havainnoista, koska suurpetoja, etenkin ilveksiä ja susia, havaitaan jatkuvasti.
Uusi-Kämppä arvelee, että turtumus koskettaa jo hätäkeskustakin, koska sieltäkin oli ilmoitettu eräälle soittajalle, että susihavainnoista ei pidä ilmoittaa hätäkeskukseen vaan petoyhdyshenkilöille.
”Tilanne oli kuitenkin sellainen, jossa susi jolkotteli hätäkeskukseen soittaneen rouvan naapurin pihassa keskellä päivää useampaan otteeseen.”
Poliisin oman ohjeistuksen mukaan asia kuuluu poliisille, jos suden havaitaan liikkuvan rakennetussa ympäristössä tai ihmisten asuinalueilla satunnaista havaintoa ja välitöntä paikalta poistumista pidempään.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
