• Metsäkanalintujen kannat ovat taantuneet – Tiedätkö, millaista metsää metso, pyy ja teeri suosivat?

    Luonnonvarakeskus selvitti, millaisia metsän piirteitä metsäkana­linnut suosivat. Tarkempi tutkimustieto tekee mahdolliseksi kanalintuja suosivan riistametsänhoidon suunnittelun.
    Tilaajalle
    Suomen kookkain metsäkanalintu metso viihtyy havu­puuvaltaisissa metsissä.
    Suomen kookkain metsäkanalintu metso viihtyy havu­puuvaltaisissa metsissä. Kuva: Eero Ketola
    Metsä|Metsänhoito
    29.8.202409:00
    Anne Soininen

    Metso, teeri, pyy ja riekko ovat merkittäviä riistalajeja ja keskeinen osa havumetsävyöhykkeen ekosysteemiä. Tilastojen valossa metsäkanalintujen kannat ovat 60 viime vuoden aikana taantuneet. Tosin myös laskentamenetelmät ovat tuona aikana muuttuneet, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Andreas Lindén.

    ”1960-luvulta 1980-luvun loppuun kanalintujen kantoja laskettiin vain parhaissa poikuemaastoissa, kun taas vuodesta 1989 lähtien kanalintuseurantaa on tehty riistakolmiolaskennalla. Menetelmät eivät ole täysin vertailukelpoisia.”

    Luke on selvittänyt metsäkanalintujen suosimia metsän rakennepiirteitä kolmessa eri mittakaavassa. Tutkimuksessa on hyödynnetty Metsäkeskuksen laserkeilauksen inventointi­aineistoa ja Luken loppukesäisin tehtävien riistakolmiolaskentojen kanalintuaineistoa.

    Neljän kanalintulajin esiintymistä selittivät parhaiten metsän rakennepiirteet pienimmässä mittakaavassa eli metsäkuviotasolla. Kun otettiin huomioon myös kilometrin ja viiden kilometrin päässä olevien metsäkuvioiden rakennepiirteet, mallien ennustekyky parani entisestään.

    Riistatiheikköjä ja ekokäytäviä

    Metso ja pyy suosivat loppukesästä suurta latvuspeittävyyttä, järeitä kuusikoita ja tiheää mäntyvaltaista metsää. Pyy, samoin kuin teeri, suosii myös rehevien alueiden sekametsiä, joissa on tiheä pensaskerros ja eri-ikäisiä puita.

    ”Teerelle on olennaista, että metsän tiheys eri kuvioiden välillä vaihtelee sekä yhden että viiden kilometrin skaalalla.”

    Teeri hyötyy puuston pohjapinta-alan kasvusta, samoin riekko. Riekko viihtyy esimerkiksi vähäravinteisilla suoalueilla.

    ”Esimerkiksi nuoret koivikot ovat riekon suosimia elinympäristöjä.”

    Ymmärtämällä paremmin kanalintujen suosimia metsän rakennepiirteitä metsänomistaja voi räätälöidä omia metsänhoitomenetelmiään. Kanalintuja suosivassa metsänhoidossa olisi hyvä ottaa metsän rakennepiirteet laaja-alaisesti huomioon.

    ”Vaikka pienimmän eli metsäkuviotason rakennepiirteet ennustivat parhaiten metsäkanalintujen esiintyvyyttä, eri mittakaavoja on syytä tarkastella samanaikaisesti. Aikaisemmissa tutkimuksissa suuri mittakaava on selittänyt parhaiten esimerkiksi metsäkanalintujen poikastuottoa”, Lindén kertoo.

    Tutkimustulokset täydentävät riistaystävällisen metsänhoidon nykyisiä suosituksia. On esimerkiksi suotavaa jättää riistatiheikköjä, jotka tarjoavat suojaa pienriistalle.

    ”Olisi myös hyvä, että metsäalueet olisivat yhtenäisiä ja sisältäisivät ekokäytäviä, joita pitkin metsäkanalinnut pääsevät kulkemaan paikasta toiseen.”

    Artikkeli on julkaistu Aarteessa 7/2024.

    Lisää aiheesta
    • Toivo-koiralla on tärkeä tehtävä – ”Kanalintujen pesien etsintään seisova lintukoira on omiaan”

    • Metsäkanalinnuista teeret tulevat parhaiten toimeen nuorten metsäikäluokkien talousmetsäalueilla. Lajilla on muutenkin väljimmät elinympäristövaatimukset.

      Liiallinen raivausinto tuhoaa luontaista monimuotoisuutta – Riistametsänhoito olisi kustannustehokas luonnonhoitomenetelmä

    • Pyy vaikuttaa helpolta saaliilta, mutta pyörähtää ovelasti karkuun ratkaisevalla hetkellä

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Metsänhoito | Tuskallinen yhtälö: Vihreä poliitikko peri metsää – haluaa sekä rahaa että monimuotoisuutta

    • 6

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 7

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Stihl MSA 600 on suunniteltu ammattimaiseen järeiden runkojen katkontaan. Pisin terävarustuskin on peräti 36”.

    Koneviesti | Stihliltä kaksi uutuutta: Voimakas kaksiakkuinen akkusaha ja entistä tehokkaampi yläkahvainen puunhoitosaha

  • Pienmetsäkoneiksi luokiteltavilla koneilla harvennushakkuita voidaan suorittaa jopa ajourattomalla menetelmällä.

    Koneviesti | Pienmetsäkoneilla urakoiville oma verkkosivusto – yrittäjät voivat ilmoittaa toiminnastaan sivustolle keskitetysti

  • Stihlin uusi MSA 260 C-O -akkuketjusaha on suunnattu ammattimaiseen metsätyökäyttöön.

    Koneviesti | Uudessa Stihl MSA 260 C-O -akkuketjusahassa on vaihdettava ketjupyörä – myös kahvalämmitteinen versio saatavilla