Puukuidulla voidaan tulevaisuudessa korvata muovia. Sellurakeista voidaan tulostaa jo nyt kolmiulotteisesti vaikka mitä. Kuva: Jarkko Sirkiä
Metsäneuvos Järvinen: Komissio luottaa ympäristöjärjestöihin jopa enemmän kuin virkamiehiin – Euroopan metsätaloutta kehitettävä määrätietoisesti
Komission valmisteluelimiin tarvittaisiin enemmän suomalaisen metsätalouden asiantuntijoita.Tilaajalle
Erno Järvinen huomauttaa, että esimerkiksi Yhdysvalloissa uudistamatta jätetyt metsät ovat varsinkin tuhojen jälkeen muuttumassa hiilen lähteiksi. Kuva: Sanne KatainenKomissio näyttää luottavan metsäaloitteiden valmistelussa jopa enemmän ympäristöjärjestöjen asiantuntijoihin kuin jäsenmaiden ministeriöiden virkamiehiin, arvioi maa- ja metsätalousministeriön metsä- ja bioenergiayksikköä johtava metsäneuvos Erno Järvinen.
”Suomalaisen metsätalouden viestinviejiä ja asiantuntijoita olisi hyvä olla nykyistä enemmän komission valmisteluelimissä. Suomen äänen tulisi kuulua komission aloitteiden valmistelun alkuvaiheessa, eikä sitten kun ne ovat valmiita”, Järvinen jyrähtää Metsämiesten Säätiön artikkelisarjan haastattelussa.
Järvisen mukaan Suomessa käydään metsäneuvostossa hyvää ja avointa keskustelua, mikä lisää erilaisista mielipiteistä huolimatta metsäpolitiikan hyväksyttävyyttä.
Metsäneuvosto on julkisen hallinnon ja yksityisen sektorin välillä toimiva yhteistyöfoorumi.
”Myös komission kannattaisi hyödyntää avoimempaa valmistelutapaa ja kuunnella jäsenmaita ja tiedeyhteisöjä mahdollisimman laajasti.”
”Tulevaisuudessa metsäteollisuudessa on paljon mahdollisuuksia.”
Metsäbiotalouden fossiilisten käyttöä korvaavia mahdollisuuksia aletaan Järvisen mukaan vasta nyt tunnistaa.
"Eurooppa tarvitsee myös määrätietoista teollisuuspolitiikkaa, jolla metsätalouden toimialaa kehitetään, nostetaan jalostusarvoa ja saadaan uusia investointeja.”
Järvisen mukaan Suomen on pidettävä huolta siitä, etteivät metsätalouden investoinnit valu muihin maihin.
”Kun painopaperin kysyntä laskee, uusiin puupohjaisiin tuotteisiin liittyy paljon odotusarvoa niin fossiilisten korvaajana kuin taloudellisessakin mielessä. Metsäteollisuudessa on meneillään iso rakennemuutos.”
Esimerkkeinä hyvästä kehitystyöstä Järvinen mainitsee puurakentamisen ja puupohjaisen tekstiilikuidun kehittämisen teolliseen tuotantoon.
”Vaikka nyt on heikompi suhdannetilanne, tulevaisuudessa metsäteollisuudessa on paljon mahdollisuuksia.”
Suomi on suhtautunut Järvisen mukaan kriittisesti EU:n ennallistamisasetuksen vaikuttavuuteen ja kustannuksiin. Erityisesti asetuksen vaikutukset metsiin ja sisävesiin ovat edelleen epäselviä ja kriittisiä Suomelle.
Suomi on tehnyt vuosien saatoissa monilla suojeluohjelmilla edelläkävijänä työtä, mikä tulisi ottaa huomioon, sanoo Järvinen.
”Sama koskee metsien tilan seurantaan liittyviä indikaattoreita, mikä ei huomioi riittävästi eri maiden eroja. Esimerkiksi lahopuun lisääminen on Suomessa tärkeä monimuotoisuusindikaattori, mutta kasvattaa Etelä-Euroopassa metsäpaloriskiä, mikä jo nyt on korkealla.”
”Komissio yrittää ahtaa samoja säädöksiä kaikkiin maihin, vaikka maakohtaiset erot ovat suuria.”
”Näihin kriteereihin tarvitaan joustoa ja on luotettava jäsenmaiden omaan osaamiseen. Meillä on jäsenmaiden ministeriöiden virkamiesten keskuudessa verrattain hyvä yhteisnäkemys tästä, että komissio yrittää ahtaa samoja säädöksiä kaikkiin maihin, vaikka maakohtaiset erot ovat suuria.”
Järvinen muistuttaa, että Suomi edistää jo käytössä olevia markkinaehtoisia monimuotoisuustoimia, jotka ovat metsänomistajille tärkeitä. Tällaisesta esimerkki on vapaaehtoiseen suojeluun perustuva Metso.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvitykset osoittavat Järvisen mukaan, että useat monimuotoisuuden indikaattorit menevät oikeaan suuntaan. Näin ei taas ole esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa metsät ovat muuttumassa hiilen lähteeksi metsien ikääntymisen ja tuhojen myötä.
”Tämä on hyvä muistutus siitä, että lääkkeeksi tarvitaan varttuneiden metsien uudistamista.”
Kuusikon päätehakkuu ehkäisee tuholaisten leviämistä ja metsäpaloriskiä. Kuva: Markku VuorikariJärvisen mukaan komissio haluaa luoda mekanismeja luotettavan ja riippumattoman metsätiedon keräämiselle.
”Kun Suomessa on jo olemassa luotettavaa tietoa tuottava Valtakunnan metsien inventointijärjestelmä, emme näe tarvetta uusille työkaluille tai seurantajärjestelmille.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
