
Raivaussaha surahtelee vaaranlaidan taimikossa Posion Anetjärvellä. Sahan kahvoissa on peruskoulun yläasteen päättävä yhdeksäsluokkalainen Niila Poropudas, 16, jonka seuraava opinahjo on Rovaniemen metsäoppilaitoksessa.
Nuoren metsurin työmaana on aurausalan 10-vuotias taimikko, joka on istutettu männylle ja kuuselle. Kohteessa on lumituhoriski.
”Tarkoitus on suosia kuusta. Poistan tästä kaikki koivut ja muut lehtipuut. Kasvuun jää noin 2 000 taimea hehtaarille.”
Poropudas laskuttaa raivaustyöstään 250–450 euron palkkion hehtaarilta. Palkkion määrä riippuu kohteen vaativuudesta. Tämän kesän tavoite on 40 hehtaarin verran taimikoiden hoitoa.
”Jos kohde on helppo, silloin valmista jälkeä syntyy hehtaarin verran päivässä. Mikäli kohde on hankala, hehtaarin käsittelemiseen menee pari päivää, ja silloin veloituskin on suurempi.”
Poropudas aloitti taimikonhoidon kevytyrittäjänä viime kesänä. Hän on sitä mieltä, että kevytyrittäjyys on kätevä tapa nuorten sivutoimiseen tulonhankintaan.
”Käytän palkkioiden laskuttamiseen laskutuspalvelua, jolloin en tarvitse omaa y-tunnusta. Laskutuspalvelu hoitaa kirjanpidon, tilittää verot ja alvit sekä suorittaa palkkion tililleni muutaman prosentin komissiota vastaan. Voin vähentää bensat ja matkat.”

Nuorten kesätyöpaikat ovat kiven alla tänä kesänä, varsinkin maaseudulla. Niila Poropudas on sitä mieltä, että taimikonhoito sopii hyvin koululaisten kesätyöksi.
”Tämä on todella mukavaa työtä varsinkin keväällä, kun ei ole hyttysiä eikä hellettä. Ahkera pitää tietysti olla. Tarvitaan hyvää kuntoa, että jaksaa sahata.”
Poropudas hoitaa paikallisen yhteismetsän taimikoita, ja työtä on luvassa useammaksi kesäksi.
”Satoja hehtaareita varmasti. Sahaan viikonloppuisin keväällä ja syksyllä, kesälomalla lähes joka päivä.”
Taimikonhoidon luulisi kiinnostavan maanomistajia, sillä hoitamaton taimikko tuottaa omistajalleen 40 prosenttia vähemmän tuloja – seuraavaan uudistushakkuuseen mennessä – kuin metsänhoidon suositusten mukaisesti hoidettu taimikko.
Tästä huolimatta taimikonhoitorästien kokonaismäärä on jämähtänyt 600000 hehtaariin. Maaseudun nuorille raivaussahan käyttäjille riittäisi tekemistä, jos työn aloittamiseen ja tekemiseen järjestettäisiin mahdollisuus.
Poropudas arvioi, että suurin ongelma nuorille taimikonhoidon aloittamisessa on parin tuhannen euron alkupääoman puuttuminen raivaussahaan ja turvavarusteisiin.

“Yleensähän nuorilla ei ole rahaa hankkia varusteita. Sain raivaussahan joululahjaksi ja voin lainata isäni turvavarusteita, jolloin minun ei tarvitse ostaa omia. Isä antoi myös koulutuksen työhön.”
Poroputaan mielestä tarvetta olisi myös yhteisölle, mistä voisi lainata sahan varusteineen sekä takavuosien raivaussahakursseille.
“Tämä on tuottoisaa hommaa. Enpä tiedä toista kesätyötä, jossa voi päästä yhtä hyville tienesteille”, Niila Poropudas kiteyttää.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
