Pitääkö karvalakki kaivaa naftaliinista – pysähtyykö Golf-virta?

Meille on jo alakoulun maantiedon tunneilla kerrottu, että ilmastomme on leuto lämmintä merivettä kuljettavan Golf-virran ansiosta. Viime aikoina huolta on aiheuttanut Golf-virtaan vaikuttavan etelä-pohjoissuuntaisen AMOC-pystyvirtauksen pysähtymisen riski. Hollywoodin filmiteollisuus tuotti pari vuosikymmentä sitten elokuvan The Day After Tomorrow, jossa AMOC pysähtyi ja New York muuttui jäähelvetiksi.

Viime aikoina samaa aihepiiriä on nostettu esiin etenkin saksalaisen Potsdam-instituutin toimesta. On tehty laskelmia reippailla taustaoletuksilla, ja saatu pystyvirtauksen pysähtymisen riskiä nostettua aiemmista arvioista.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC tuottaa huolellisesti punnittuja, korkeatasoisiin tieteellisiin julkaisuihin pohjautuvia yhteenvetoraportteja ilmastotieteen uusimmista tuloksista satojen tutkijoiden toimesta. Viimeisin IPCC-raportti valmistui vuonna 2023. Tässä Karibialta Pohjois-Eurooppaan lämmintä merivettä kuljettavan merivirran pysähtymistä ei pidetty todennäköisenä.

Parhaillaan on tekeillä IPCC:n vuonna 2028 valmistuvaksi suunniteltu seitsemäs arviointiraportti, missä myös Golf-virran käyttäytymistä arvioidaan laajan tiedeyhteisön ja useiden laskentakeskusten tuloksien pohjalta. On mielenkiintoista nähdä, muuttuuko IPCC:n riskiarvio edellisestä 2023 raportista.

Mitä muuta tiedämme aiheesta? Havaintojen mukaan Grönlannin jäätiköistä sulanut makea vesi on hidastanut AMOC-virtausta, minkä vuoksi Grönlannin ja Islannin eteläpuolisella merialueella ei ole havaittu muilla arktisilla alueilla mitattua voimakasta lämpenemistä. Vastaavasti Suomessa olemme nähneet jo yli kolmen asteen lämpenemisen, ja Huippuvuorilla tätäkin enemmän.

Virtauksen hidastuminen perustuu Grönlannin sulavasta jäätiköstä vapautuvan makean veden ja suolaisen meriveden tiheyseroihin. Jos Golf-virta pysähtyisi, samalla Grönlannin jäätikköä sulattava lämpö lakkaisi vaikuttamasta, ja virta käynnistyisi todennäköisesti uudelleen. Eli pysyvä pysähtyminen saattaa olla fysikaalisesti epätodennäköinen.

Toisaalta vain osa Suomen leudosta ilmastosta johtuu lämpimästä merivirrasta. Toinen tekijä leudon ilmastomme takana ovat länsilounaiset ilmavirtaukset, jotka kuljettavat meille lämmintä ilmaa eteläisimmiltä leveysasteilta.

Muun muassa viime viikkojen jopa ennätyksellisen leuto sää johtuu matalapaineista, jotka saavat alkunsa Kalliovuorilta. Tämä mekanismi ei ole katoamassa mihinkään. Edes Yhdysvaltain nykyhallinto ei hävittäne Kalliovuoria, vaikka ilmastoteema ei olekaan suosiossa.

Kaiken kaikkiaan tarvitsemme lisää useiden johtavien ilmastotutkimuskeskusten tekemiä mallilaskelmia, joissa huomioidaan ilmakehän, merien ja jäätiköiden käyttäytyminen vuorovaikutuksineen.

On mielenkiintoista nähdä, tukevatko nämä laskelmat Potsdam-instituutin kaiuttamia huolestuttavia tuloksia. Sen jälkeen voimme pohtia, menemmekö ostamaan turkkeja ja edellisen sukupolven suosimia karvahattuja.

Silti on selvää, että mitä paremmin onnistumme ilmastonmuutoksen torjunnassa, sitä pienempiä ovat riskit planeettamme suotuisten olosuhteiden säilymisen kannalta.