Metsänomistajat kiinnostuivat hiilensidonnan laskennasta — ”Pitää osata päättää oman metsänsä puolesta”

Nelikymmenpäinen metsänomistajien joukko kokoontui tiistai-iltana Espoon Mankkaalla kuulemaan hiilensidonnan vaihtoehdoista. Pääkaupunkiseudun metsänomistajat ry:n tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa siitä, miten metsien biomassan kasvua mitataan ja miten se muunnetaan hiilinieluksi, jota käytetään hiilikompensaatiokorvauksissa.

Metsän hiilinielun määrittely on alkanut kiinnostaa metsänomistajia.

”Hiilinielun määrittely tai ilmastoviisas metsätalous ei tarkoita, ettei metsää pitäisi hoitaa. Se tarkoittaa nimenomaan aktiivista metsänhoitoa, oikein ajoitettua raivausta, harventamista ja lannoittamista, ja pitää oikeasti miettiä, mitä metsälleen pitää seuraavan 20-30 vuoden aikana tehdä”, kertoo tilaisuudessa puhumassa ollut ZertiForest Oy:n partneri Eeva-Liisa Heinaro.

Zertiforest on Mikkelistä lähtöisin oleva metsänomistajien perustama yritys, jossa jokainen osallinen toimii metsäalan yrittäjänä omalla tahollaan.

Yhtiö puhuu niin sanotun ilmastoviisaan metsätalouden puolesta. Siinä harvennuksia tehdään pienemmillä koneilla, harvennukset ovat tasaisempia, kohteisiin jää enemmän puuta kasvamaan, kiertoajat ovat pidempiä ja työ tehdään metsänomistajan ehdoilla.

Metsän muodostaman hiilinielun laskenta on viety puutasolle, jolloin se on Zertiforestin mukaan erittäin tarkkaa..

Tämä voisi johtaa Heinaron mukaan win-win-tilanteeseen. Metsänomistajalle syntyy uusi ansaintalogiikka ja samalla tehdään konkreettisia tekoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Heinaro painottaa, että metsiä ei olla mallissa missään nimessä museoimassa eli kyse ei ole suojelusta.

”Hiilinielujen laskenta on vanhaan nähden toisenlainen malli. Vapaaehtoinen päästökauppa mahdollistaa hiilinielun kasvattamisen.”

Viimeaikanen keskustelu hiilinieluista ja harvennusjäljestä kaikui Heinaron mukaan myös espoolaisillassa.

”Ihmiset halusivat selvästi tietää enemmän ilmastoviisaista metsänhoidon periaatteista, mikä ero on, jos metsää hoidetaan pienillä metsäkoneilla versus isoilla.”

Tilaisuudessa oli tyypillisiä etämetsänomistajia, jotka saattavat asua kaukanakin metsistään. Yhteistä kuitenkin oli, että läsnäolevat tuntuivat tuntevan hyvin palstansa. Paikalla keskusteltiin siitä, miten metsänomistajat ovat itse päättävässä asemassa metsiensä hoidosta ja ilmaston lämpeneminen tuo siihen lisää haasteita.

”Pitää osata päättää oman metsänsä puolesta, miten sitä hoidetaan. Että puuta jää enemmän kasvamaan ja metsä on monipuolista. Kaikki se suojaa myös erilaisilta vaurioilta ja tuholaisilta.”