Jäsenmaat torjuivat EU-komission yrityksen syynätä metsien käyttöä – "Laki menee ehdottomasti parempaan suuntaan”

EU-komission esitys uudesta kattavammasta metsätiedon keräämisestä on käytännössä ammuttu alas. Suomessa se tarkoittaa, että valtakunnallisen metsäinventoinnin tiedot riittävät. Laki ei tuo tullessaan merkittäviä uusia velvoitteita.

EU-maiden maatalousministerien kanta on, ettei satelliiteilla kerättyä lisätietoa metsien tilasta tarvita. Myös pitkän tähtäimen metsäsuunnitelmien laatiminen ja uusien indikaattorien käyttöön ottaminen metsien tilan tarkkailussa karsittiin pois komission esityksestä.

”Kyllä laki menee nyt ehdottomasti parempaan suuntaan”, Suomen maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah painotti MT:lle puhelimitse Luxemburgista.

Metsäkatoasetusta on Suomessa arvosteltu muiden muassa siksi, että se on ristiriidassa kiisteltyjen ennallistamispykälien kanssa. Kuva: Pasi Leino

Hänen mukaansa lopputuloksesta on kiittäminen puheenjohtajamaa Puolaa sekä metsäisten jäsenmaiden ForForest + -ryhmää, johon myös Suomi kuuluu. Se on kampanjoinut aktiivisesti komission suunnitelmia vastaan.

Jäsenmaat eivät sinänsä vastusta, että metsien tilaa tarkkaillaan ja että monitorointia yhtenäistetään. Närää on herättänyt lähinnä se, että komissio ei tuntunut antavan minkäänlaista arvoa niille tiedoille, joita monissa jäsenmaissa on kerätty jo vuosikymmeniä.

Vanhojen päälle oltiin rakentamassa uusiin indikaattoreihin perustuvaa uutta järjestelmää. Se olisi tarkoittanut metsänomistajille lisää byrokratiaa ja päällekkäisyyksiä, jota EU:ssa pyritään tällä hetkellä päinvastoin karsimaan.

Huolta herätti myös se, kuka metsätiedon omistaa ja mihin tietoa lopulta käytetään. Asetus nähtiin komission yrityksenä päästä kerätyn tiedon turvin vaikuttamaan siihen, miten metsiä eri jäsenmaissa hyödynnetään.

Jäsenmaiden linjaus on karvas pettymys EU-komissiolle. Vielä ei tiedetä, mille kannalle EU-parlamentin enemmistö syksyllä kallistuu. MT:n komissiolähteet Brysselissä pitävät mahdollisena jopa sitä, että koko esitys vedetään takaisin, jos myös parlamentin enemmistö puoltaa rankasti karsittua versiota.

Myös kiistelty ja kertaalleen jo hyväksytty metsäkatoasetus on vastatuulessa. Tiettävästi jopa 17 jäsenmaata vaatii komissiolta edelleen asetuksen huomattavaa yksinkertaistamista. Nykyisessä muodossaan se lisää merkittävästi nimenomaan eurooppalaisten metsätoimijoiden raportointivelvoitteita.

Metsäkatoasetuksen alkuperäisenä tavoitteena oli torjua metsäkatoa aiheuttavaa tuontia EU-alueelle. Pykälien raportointivelvoitteet mahdollisista metsäkatoa aiheuttavista hakkuista, koskevat kuitenkin myös eurooppalaisia metsätoimijoita, vaikka kaikkien EU-jäsenmaiden metsäkatoriski luokitellaan alhaiseksi.

Näihin velvoitteisiin iso osa jäsenmaista vaatii nyt helpotuksia. Vääntö näistä soveltamisohjeista voi jäsenmaiden diplomaattilähteiden mukaan vielä jopa romuttaa koko lain, jonka toimeenpano on tarkoitus aloittaa ensi vuoden alussa.