Tältä näyttää Äänekosken uusi tehdas, joka syö 400 tuhatta kuutiota tukkia vuodessa

MT kävi tutustumassa Metsä Groupin uuteen kertopuutehtaaseen Äänekoskella. Tehtaan ensimmäistä linjaa ylösajetaan parasta aikaa.

Toinen linja ei ole kaupallisessa käytössä, vaan sen testiajot ovat vielä kesken. Tehtaan on määrä olla täydessä toiminnassaan vuoden loppuun mennessä.

Tehdasinvestoinnin arvo on 300 miljoonaa euroa. Siitä noin kolmannes on mennyt rakennuksiin sekä infrastruktuuriin ja kaksi kolmasosaa laitteisiin.

Toimiessaan tehdas työllistää noin 130 henkilöä. Tehtaan alihankkijat työllistävät noin 200 henkilöä. Uuden yksikön rekrytoinnit on jo tehty.

Sorvi pystyy työstäämään jopa 80 sentin läpimitan tukkia. Kuva: Hanne Manelius

Sorvista tulee ulos kolmen millin viilua. Kuva: Hanne Manelius

Puun matka laitoksessa alkaa mittauksesta, kuorinnasta ja katkaisusta. Kaikki puu katkaistaan samaan 2,62 metrin mittaan. Katkaistut pöllit menevät vesihaudontaan, joka pehmentää puun paremmin käsiteltäväksi.

Tehdas syö sisäänsä järeää tukkia.

”Latvaläpimitta on 20 sentistä ylöspäin. Jopa 80 sentin halkaisijan tyvitukkia voidaan käyttää. 95 prosenttia käytetystä puusta on kuusta, vajaa prosentti koivua ja loput mäntyä”, kertoo tehtaan projektijohtaja Eero Lampola.

Tehtaan kapasiteetti on 160 000 kuutiota kertopuuta. Yhtä valmista kuutiota varten tarvitaan 2,5-kertainen määrä tukkia. Täydellä teholla tehdas syö siis 400 000 kuutiota tukkipuuta. Tämä on paikallisesti merkittävä lisäys puun kysyntään.

Kertopuu tehdään sorvaamalla tukista 3 millin viiluja, joita liimataan päällekkäin. Vanerista tuote eroaa paksuudellaan.

Itse tuotteessa ei ole eroa siihen, mitä Äänekosken ja Punkaharjun kertopuutehtailla tehdään. Eroa on tuotantolinjan nopeudessa.

”Täällä on kaksi linjaa ja kapasiteetti 160 tuhatta kuutiota. Punkaharjulla on kolme linjaa ja kapasiteetti 185 tuhatta kuutiota. Kahdella linjalla saadaan aikaan melkein sama, mitä Punkaharjulla saadaan kolmella linjalla”, Lampola selittää.

Tähän on kuitenkin vielä pitkä matka. Tehdaskierroksen aikana sorvilla oli jatkuvasti tuotantokatkoksia.

Sorvauksen jälkeen viilut kuivataan, lajitellaan ja liimataan yhteen.

Tämän jälkeen on vielä esipuristus ja kuumapuristus. Ennen pakkausta kertopuuaihiot katkaistaan haluttuihin mittoihin.

Painavat automaattitrukit kuljettavat viilukasat jatkokäsittelyyn. Kuva: Hanne Manelius

Lähes kaikki on tehtaassa automatisoitua. Kun laitos pyörii normaalisti, lattiatasolla juuri mihinkään ei tarvitse koskea ennen kuin vasta häiriön koittaessa. Kuva: Hanne Manelius

Metsän aiempiin kertopuutehtaisiin verrattuna uutta on valvomo, josta kaikki operointi tapahtuu.

”Täällä toimii yksi operaattori ohjauskeskuksessa, ja kenttähenkilöitä on valmiudessa kuulokkeiden päässä. He siirtyvät tarvittaessa paikan päälle häiriötilanteissa sekä hoitavat laadunvalvontaa ja kunnossapitotehtäviä”, Lampola selittää.

Huomion kiinnittää automaation korkea taso. Automaattitrukit suhaavat tehtaalla liikutellen viilukasoja. Lopputuotevarasto on myös täysin automatisoitu.

Tuotannossa hyödynnetään myös tekoälyä. Tehtaalla on noin 300 prosessikameraa, joiden avulla järjestelmä tunnistaa häiriötilanteita. Tämä on vielä kehitysvaiheessa.

Metsä Woodin toimialajohtaja Jussi Noponen sanoo, että arvonlisä kertopuussa on tavallista sahatavaraa korkeampi. Järeän tukin sorvaaminen viiluiksi on kannattavaa.

”Jos verrataan hintasuhdetta lopputuotteen ja tukin välillä, niin kyllä se LVL:ssä on selvästi korkeampi kuin sahatavarassa”, Noponen sanoo.

300 miljoonan euron investointiin ei olisi lähdetty, jos sitä ei nähtäisi kannattavaksi. Juuri nyt tappiota syntyy silti tuntuvasti.

”Kun on jo täydet kustannukset päällä, mutta myytävää tuotetta on vielä kohtalaisen vähän, niin se on ihan luontaista, että tässä alkuvaiheessa tehdään tappiota”, Noponen toteaa.

Lopputuotevarasto on täysin automatisoitu. Kuva: Hanne Manelius

Metsä Woodin toimialajohtaja sanoo, että USA:n lisäksi uusia markkinoita kertopuulle haetaan Australiasta. Kuva: Hanne Manelius

Kertopuuta käytetään erityisesti kantavissa rakenteissa, kuten kattopalkeissa, lattiarakenteissa ja seinärungoissa. Lisäksi sitä hyödynnetään teollisuudessa esimerkiksi valualustoina ja muissa erikoiskäytöissä.

Kertopuun kysyntä on siis hyvin riippuvainen rakennusalan suhdanteesta, joka on tällä hetkellä synkkä. Onko tehtaan valmistumisen ajoitus huono?

”Tehdas rakennetaan 40 vuoden elinkaari silmällä pitäen, joten yksittäisen vuoden suhdanteella ei ole hirveää merkitystä. Euroopan heikko markkina avaa samalla mahdollisuuden kasvattaa vientiä esimerkiksi USA:han, joka on LVL:n suurin markkina”, Noponen vastaa.