Osaatko erottaa rantakäärmeen kyystä? Tehtävä saattaa joskus olla yllättävän vaikea

Kyyn tunnetuin tuntomerkki on selän sahateräkuvio. Pohjaväritykseltään kyyn selkäpuoli on yleensä harmaa tai punertavan ruskea. Harmaa väritys on tyypillistä koiraille, ruskea naaraille.

Rantakäärmeen selkäpuoli on yleensä harmaanvihreä tai ruskeanharmaa. Selkein lajituntomerkki ovat kaulalla sijaitsevat kellertävät korvaläiskät, jotka usein näkyvät jo kauas.

Läiskien väritys voi vaihdella valkean ja oranssin välillä. Myös täysin mustia yksilöitä tavataan ja joiltakin pikimustilta yksilöiltä läiskät voivat puuttua kokonaan.

Aivan mustia rantakäärmeitä on hankala erottaa mustista kyykäärmeistä. Käärmeet voi kuitenkin erottaa muutamasta tuntomerkistä, jotka edellyttävät hieman tarkempaa tutkiskelua.

Kaikilla rantakäärmeillä ei ole näin selkeää keltaista laikkua. Rantakäärmeen erottaa pyöreästä silmästä ja sutjakkaammasta olemuksesta. Kuva: Markku Vuorikari

Rantakäärmeen pää on pyöreämuotoinen, ja sen silmäterä on pyöreä. Kyyn pää taas on litteä ja kolmiomainen. Lisäksi kyyn pupilli on pystysuuntainen, kuten kissalla, kun taas rantakäärmeen pupilli on pyöreä.

Tästä johtuen kyyn katse näyttää monen mielestä äkäisemmältä.

Lajit pystyy erottamaan myös pään päällä olevista suomuista. Rantakäärmeellä kaikki suomut ovat isoja, kun taas kyyllä on joukossa myös pienempiä suomuja.

Kyyn silmä on väriltään punainen ja pitkulaisempi kuin rantakäärmeen. Kyyn pupilli on ellipisin muotoinen.  Kuva: Markku Vuorikari

Jotkut tuntomerkit ovat hankalampia, eivätkä aina helpota tunnistamista.

Kyyn silmä on väriltään punainen, rantakäärmeen musta. Tähän tuntomerkkiin ei täysin voi luottaa, sillä välillä käärmeiden silmät muuttuvat siniharmaiksi. Tällöin käärmeellä on lähellä nahanlähtö.

Käärmeiden nahka peittää vartalon lisäksi käärmeen silmät. Käärmeen nahka uusiutuu niin, että vanhan nahan alle kehittyy uusi nahka.

Kun uusi nahka on valmis, vanhan ja uuden nahan väliin ilmestyy nestettä, joka sumentaa silmät. Silmien väri vaihtuu harmaansinertäväksi.

Käärmeistä kyy on rakenteeltaan tanakampi, sillä se on yleensä paksu ja melko lyhyt käärme. Kyyt eivät aikuisenakaan usein kasva kuin 50–65 sentin mittaiseksi. Poikkeuksiakin kuitenkin on, sillä Suomen pisin kyy on ollut 94 sentin mittainen.