UPM:n vanha kaarti on viimeisiä hetkiään vallankahvassa – tällaisen perinnön jättävät Jussi Pesonen ja Björn Wahlroos

Metsäyhtiö UPM on historiallisessa murroskohdassa, kun konsernin hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin tilalle valitaan seuraaja yhtiökokouksessa keskiviikkona 12.4.2023. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen puolestaan on jäämässä eläkkeelle vuoden 2024 aikana.

Wahlroos on toiminut UPM:n hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana vuodesta 2008.

Ensimmäinen kova koetus lienee ollut samana vuonna maailmantaloutta ravistellut finanssikriisi, joka iski rajusti metsäyhtiöiden tuotteiden kysyntään ja taloudellisiin tuloksiin.

Vuonna 2008 Suomen metsäteollisuutta ravistivat myös äkisti nousseet tullimaksut venäläisen puun tuonnille.

Muutama vuosi aikaisemmin alkanut paperintuotannon vähentäminen jatkui. Kajaanin paperitehdas suljettiin joulukuussa 2008.

Vuonna 2011 oli Myllykosken paperitehtaan vuoro. Samana vuonna suljettiin paperikoneita Saksassa.

Omistuksia järjesteltiin myös eri yhtiöiden kesken. UPM luopui vaiheittain Metsä-Botnian omistajuudesta ja sai vastineeksi Metsä-Botnian (nykyinen Metsä Fibre) ja Metsäliiton osuudet Fray Bentosin sellutehtaasta Uruguayssa.

Wahlroos ja Pesonen tunnetaan myös äänekkäinä lobbareina ja ammattiliittojen lujina vastapelureina.

Molemmat vastustivat julkisuudessa ponnekkaasti EU:n rikkidirektiiviä ja maalailivat sen johtavan paperikoneiden sulkemiseen Suomessa. Rikkidirektiivi pakotti laivaliikenteen siirtymisen vähärikkiseen polttoaineeseen tai rikkipesureihin vuodesta 2015 alkaen.

Alkuvuonna 2022 UPM:ssä nähtiin pitkä työtaistelu. Paperiliiton lakko alkoi tammikuussa ja kesti pitkälle huhtikuuhun, ennen kuin palkoista ja työehdoista päästiin sopuun. Lakon pitkittyminen huolestutti muun muassa UPM:n asiakkaita. Paperipulan uhka oli todellinen Suomessakin. UPM katsoi saaneensa läpi tavoitteensa liiketoimintakohtaisista työehtosopimuksista.

Jussi Pesosen toimitusjohtajakaudella UPM on muuttunut paperiyhtiöstä monella tukijalalla seisovaksi metsäjätiksi. Kuva: Jarkko Sirkiä

Pesonen nousi toimitusjohtajaksi vuonna 2004 hänen edeltäjänsä Juha Niemelän erottua tehtävästään.

Tuolloin UPM oli kartellisotkuistaan tunnettu paperiyhtiö. UPM oli vasta paljastanut EU:n ja Yhdysvaltain viranomaisille osallistuneensa kartelleihin eri tuotteissa. Kartellipaljastusten uskotaan olleen Niemelän eron taustalla.

Kotimaan puukaupan kartellin paljastaminen osui jo Pesosen toimitusjohtajakaudelle.

UPM:n paperiteollisuuden rakennemuutoksen voidaan katsoa alkaneen vuonna 2006, kun yhtiö sulki Voikkaan paperitehtaan.

Samaan aikaan kun yhtiö sulki paperikapasiteettia, yhtiö pyrki kasvamaan muilla alueilla.

Viesti on ollut sama kautta Pesosen 20-vuotisen johtajakauden: paperintuotanto vähenee ja kasvualoihin investoidaan.

Sellutuotantoa UPM kasvatti varsinkin Etelä-Amerikassa. Fray Bentosin sellutehdas Uruguayssa käynnistyi vuonna 2007.

Paso de los Torosin tehdas odottaa tällä hetkellä käynnistyslupaa.

Tarrayksikkö Raflatacista kasvoi vuosien varrella pikku hiljaa uusi, merkittävä rahasampo.

Uutta liiketoimintaa yhtiö on onnistunut luomaan myös komposiittimateriaaleista ja biopolttoaineista. Seuraava askel on biokemikaaleissa. Muovia korvaavia biopohjaisia yhdisteitä tuottavan biojalostamon on määrä käynnistyä tämän vuoden jälkipuoliskolla Saksassa Leunassa.

Yhtiö on ilmoittanut päättävänsä tänä vuonna myös suuren biopolttoainejalostamon rakentamisesta Rotterdamiin.