Suomalaiset syövät vuosittain kaikkiaan kymmeniä miljoonia jäätelöpuikkoja. Kuva: Elias PiilolaJäätelö Suomesta, tikku Tsekistä: Miksi jäätelötikut on tuotava metsäiseen Suomeen ulkomailta?
Kertakäyttöaterimia korvaavia biokomposiitista valmistettavia haarukoita, veitsiä ja lusikoita sen sijaan valmistetaan Suomessa.TilaajalleKolme kaveria on suomalainen yritys, joka valmistaa jäätelöt Suomessa. Firman jäätelöpuikkojen tikut tulevat Tsekistä, vaikka luulisi, että sellaisia voisi tehdä meilläkin.
Kolmen kaverin viestintäjohtaja Anna Wikholm kertoo, että puutikut tehdään pyökistä. Sitä ei Suomessa kasva kuin koeluonteisesti. Pyökin hyvä ominaisuus on, ettei se anna sivumakua.
”Pyrimme hankkimaan raaka-aineemme aina mahdollisimman läheltä. Meille tärkeitä ovat elintarvikekelpoisuus ja yhteensopivuus jäätelönvalmistuslinjastomme kanssa.”
Kolme kaveria käyttää muutamia miljoonia tikkuja vuodessa.
”Jäätelötikun tulee olla kestävä, suora, eikä se saa sisältää oksia. Se ei myöskään saa antaa sivumakua.”
Froneri Finlandin markkinointijohtaja Minna Brunberg kertoo, että Euroopasta löytyy yksi valmistaja, joka valmistaa maailmanlaajuisesti merkittävän osan jäätelötikuista. Tikut tulevat Saksasta, Slovakiasta ja Romaniasta.
”Suomalaisen puun käyttäminen ei ole enää mahdollista, sillä Suomessa ei ole valmistettu jäätelötikkuja 1990-luvun jälkeen.”
Myös Froneri käyttää pyökkisiä tikkuja.
”Jäätelötikun tulee olla elintarvikekontaktiin soveltuva ja tietysti puhdas. Tikun tulee olla kestävä, suora, eikä se saa sisältää oksia. Tikku ei myöskään saa antaa sivumakua.”
Fronerin minttusuklainen jäätelöpuikko. Kuva: Elias PiilolaFroneri käyttää Suomessa vuosittain kymmeniä miljoonia jäätelötikkuja. Brunbergin mukaan tikun osuus jäätelöpuikon valmistuskustannuksista on muutaman prosentin luokkaa.
Kolmen kaverin kääreestä paljastuu mansikka-matchapuikko. Kuva: Elias PiilolaSuomessa jäätelötikkuja on valmistanut ainakin Oy Finnsticks Pernajassa. Helsingin Sanomien tietojen mukaan se oli Euroopan toiseksi suurin jäätelötikkujen valmistaja. Sen tuotantotilat paloivat vuonna 1992 ja yritys meni konkurssiin 1995.
Tehtaan vuosituotanto oli aikoinaan 950 miljoonaa tikkua. 90 prosenttia tuotannosta meni vientiin.
Jos tuollainen yritys toimisi nykyisin, ja tikun valmistuskulut olisivat kolme prosenttia arviolta 0,20 euron tuotantokuluista jäätelöpuikolta, bisnes olisi liikevaihdoltaan vajaat kuusi miljoonaa euroa.
Suomalaiset keikkuvat maailman eniten jäätelöä syövien kansojen kärkisijoilla. Jäätelöä kuluu jokaista suomalaista kohti reilut kymmenen litraa vuodessa. Kuva: Elias PiilolaNykyisin jäätelötikkuja tai puisia aterimia ei tiettävästi Suomessa teollisessa mittakaavassa enää valmisteta. Miksi, vastaus löytyy Puutuoteteollisuuden toimitusjohtajan Matti Mikkolan mukaan kustannuskilpailukyvystä ja melko marginaalisesta tuotteesta.
”Puisten kertakäyttöaterimien ja tikkujen massatuotanto on historiallisesti keskittynyt alueille, joissa on ollut halpaa koivu- ja/tai poppelipuuta yhdistettynä alhaisiin työvoimakustannuksiin – käytännössä Venäjälle, Itä-Eurooppaan ja etenkin Kiinaan ja muualle Aasiaan.”
Puinen haarukka huutaa ekologisuutta muovia uhkuvassa salaattipakkauksessa. Kuva: Elias PiilolaPuisia haarukoita ja veitsiä on ilmestynyt salaattiannoksiin runsaasti sen jälkeen, kun kertakäyttömuoveja kieltävä direktiivi astui voimaan kesällä 2021.
Salaattiannoksia ja -aineksia kauppoihin toimittava Fresh Servant Group käyttää salaateissaan puuhaarukoita.
”Haarukoidemme raaka-aineena käytetty koivupuu on FSC-sertifioitua, mikä tarkoittaa, että puu on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä, ja sen alkuperä voidaan jäljittää koko toimitusketjun läpi”, kertoo yhtiön viestintäjohtaja Minna Sillanpää.
Yhtiö ei kilpailullisista syistä kommentoi käyttämiensä aterimien toimittajia eikä hankintamääriä.
Uutta niin salaattihaarukoissa kuin kaupoissa kuluttajakäyttöön myytävissä ruokailuvälineissä ovat biokomposiittiaterimet. Niitä valmistaa omalla tehtaallaan Outokummussa suomalainen Nature Line Cutlery.
Aterimien raaka-aine on yli 95-prosenttisesti puuperäistä, ja se valmistetaan metsäteollisuuden sivuvirroista.
Materiaali on kehitetty yhteistyönä UPM:n ja Stora Enson kanssa. UPM kuitenkin lopetti materiaalin valmistamisen vuonna 2024. Nature Line joutui siirtämään tuotteiden materiaalin valmistuksen uudelle toimijalle, joka löytyi Ruotsista.
Ruotsalaisella biokomposiitilla on yhteys Suomeen, sillä Woodcomposite Sweden syntyi, kun Stora Enso myi puuyhdisteitä valmistavan liiketoimintayksikkönsä Sweden Timber Groupille 2023.
Kun EU kielsi muoviset kertakäyttöaterimet, outokumpulainen Nature Line Cutlery alkoi valmistaa niitä puuperäisestä biokomposiitista. Aterimet ovat konepestäviä ja uudelleen käytettäviä. Kuva: Elias PiilolaNature Linen liikevaihto oli viisi miljoonaa euroa vuonna 2025. Tulos on ollut viime vuodet tappiollinen, viimeksi -0,4 miljoonaa euroa. Tulos on kuitenkin kohentunut toissa vuoden -1,8 miljoonasta. Nature Linen omavaraisuus on heikot kymmenen prosenttia.
Toimitusjohtaja Markku Janhunen kertoo, että yrityksen tuotteiden myynti on nyt kovassa kasvussa, ja hän uskoo, että parempaan päin mennään.
”"OIimme yhtiönä haastavassa edelläkävijän asemassa uudelleenkäytettävien aterimien markkinassa. Trendi on muuttunut parissa vuodessa. Uudelleenkäytettävyys on tullut lainsäädännön myötä vahvemmin markkinoille.”
Yhtiö on lanseerannut uusia tuotteita, kuten lautaset, mukit ja kulhot. Janhunen muistuttaa, että kaikki heidän tuotteensa ovat uudestaan käytettäviä ja ne voi pestä koneessa.
Nature Linen tuotteita myydään yli 20 maassa. Erityisen positiivinen yllätys on ollut Sveitsi, jossa kauppaketjut miettivät vastuullisuutta todella tarkasti, Janhunen iloitsee.
HS: Jäätelötikku-tehdas paloi Pernajassa
HS: Jäätelötikkutehdas konkurssiin
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
