Metsähallitus päättää tänään, jatketaanko henkitoreissaan viruvien raakkujen pelastustöitä myös viikonloppuna

Metsähallitus päättää iltapäivällä, jatketaanko Suomussalmen Hukkajoella yliajettujen jokihelmisimpukkojen eli raakkujen pelastustöitä myös viikonloppuna. Metsähallitus kertoi asiasta STT:lle sähköpostitse.

Hukkajoella jopa tuhannet erittäin uhanalaiset raakut ovat saattaneet kuolla metsätyökoneiden ajettua niiden yli Stora Enson korjuutyömaalla.

”Sateet alkavat ja vesi alkaa nousta. On mahdotonta siirtää kaikkia raakkuja”, Metsähallituksen projektipäällikkö Pirkko-Liisa Luhta sanoi sähköpostiviestissä perjantaiaamuna.

Metsähallituksen luontopalvelujen LIFE Revivesin virtavesikunnostusryhmä aloitti raakkujen pelastustyöt alkuviikosta. LIFE Revives on EU-rahoitteinen projekti, jonka tavoitteena on elvyttää Suomen, Ruotsin ja Viron raakun kantoja kohti suotuisaa suojelun tasoa.

”Sieltä hiekan ja siltin seasta kaivoimme henkitoreissaan olevia raakkuja, ja olemme siirtäneet niitä nyt niin paljon kuin olemme ehtineet joen yläosalle”, Luhta kertoi STT:lle torstaina.

Luhta arvioi torstaina ajouran yläpuolisen alueen joenpohjan olevan hyvässä, luonnontilaisessa kunnossa. Niin oli myös metsäkoneiden kulkukohdan joenpohja ennen ympäristötuhoa.

”Luonnontilaisen jokiosuuden raakuilla on hyvä reaktiokyky, ne heti reagoivat kaikkeen. Ajouran alapuoliset raakut ovat flegmaattisia ja huonovointisia.”

Hukkajoessa on Metsähallituksen teettämien tuoreiden mittausten perusteella kaiken kaikkiaan toistasataatuhatta raakkua.

Kainuun ely-keskuksen tietoon ei ole tullut muita keskuksen alueella sattuneita tapauksia, joissa olisi ajettu raakkuesiintymien yli. Asiasta kertoo STT:lle keskuksen Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Sari Myllyoja.

”Toki eiväthän välttämättä kaikki tule meidän tietoon, jos jotain sellaista tapahtuu”, hän huomauttaa.

STT on nähnyt Kainuun ely-keskuksen Stora Ensolle lähettämät ohjeet maankäytöstä raakkujen esiintymäalueilla. Ohjeissa kerrotaan muun muassa, että yrityksen täytyy ottaa metsän käsittelyssä huomioon raakkua koskevat luonnonsuojelulakiin perustuvat rauhoitussäännökset ja lajin esiintyminen.

Ohjeet perustuvat suoraan luonnonsuojelulain momentteihin 70 ja 77 sekä metsälakiin.

”Vaikka ely-keskus ei olisi lausunut mitään, eihän luonnonsuojelulakia saa rikkoa. Pääsääntö on, että ohjeita ja lainsäädäntöä noudatetaan. Varmasti, jos jotakin sattuu, se tulee viranomaisten tietoon”, Myllyoja sanoo.

Ohjeissa käytetään yhdessä kohdassa sanaa suositella, kun todetaan, että joen varteen olisi jätettävä 45 metriä käsittelemätöntä suojakaistaletta, josta varjostavan puuston poistamista tulee välttää. Myllyoja huomauttaa, että kyseisessä kohdassa on linkki Metsäkeskuksen ohjeisiin. Ohjeissa suojakaistaleesta puhuttaessa käytetään käskymuotoa.

”Kyllä se on ajateltu noudatettavaksi”, hän kommentoi.

Erittäin uhanalaiseksi luokiteltu raakku on virtavesien avainlaji, joka pitää yllä muun ekosysteemin toimintaa. Metsähallitus kertoo nettisivuillaan, että raakku voi elää yli 200-vuotiaaksi ja on maamme pitkäikäisin eläinlaji. Ennätysyksilöt elävät lähes 300-vuotiaiksi.

Suurilla raakkuesiintymillä on tärkeä rooli jokivesien puhdistajina. Ely-keskus kertoo nettisivuillaan, että raakut suodattavat joka vuorokausi ravintoa haaliessaan noin 50 litraa vettä samalla puhdistaen sitä.

Raakku luo erinomaisen elinympäristön muille eliöille. Ely-keskus kertoo raakun esimerkiksi syövän itse vain osan suodattamastaan ravinnosta ja sylkevän loput joen pohjalle hyönteistoukille, joita puolestaan lohet ja taimenet syövät. Lisäksi raakku myllää joen pohjaa ja pitää pohjasoran hapekkaana.

Metsähallituksen mukaan raakun hävitessä ekosysteemistä sen mukana katoaa moni muukin laji.

Raakkukannat ovat heikentyneet monivaiheisen ihmistoiminnan tuloksena. Metsähallitus kertoo, että raakun taantumiseen ovat vaikuttaneet muun muassa uittoperkaukset, vesivoimarakentaminen sekä maa- ja metsätalouden ojitusten ja maanmuokkausten aiheuttama kiintoainekuormitus.

Raakkuja esiintyy vielä hieman yli sadassa erillisessä virtavesistössä Suomessa. Metsähallitus arvioi, että suurin osa Suomen raakkukannoista tulee kuolemaan ilman elvytystoimia, sillä populaatiosta alle viidenneksen arvioidaan olevan elinvoimainen tai vain ehkä tai osin elinvoimainen.