Poliisi: Köyliön kaltaisessa susitilanteessa tulisi soittaa aina mahdollisimman pian hätäkeskukseen
Poliisi arvioi perusteet lopettamiselle poliisilain 16 pykälän perusteella. Suden lopetus on aina viimesijainen keino.Tilaajalle
Pablo-koira kävi paikkauttamassa suden aiheuttamat vammat eläinlääkärissä. Kuva: Markku Vuorikari, lukijan kuva, koonnut: Aatu JaakkolaKöyliössä ihmeteltiin jokin aika sitten tapausta, jossa viranomaiset eivät antaneet lopetusmääräystä sudelle, joka on aiheuttanut vaarallisia tilanteita ja liikkunut pihoilla. Sastamalassa susi lopetettiin samoista syistä muutamaa viikkoa aiemmin.
Vaarallisimmassa tilanteessa susi oli yrittänyt ottaa kiinni koiraa, irvistellyt hampaitaan ja murissut talon emännälle, joka oli yrittänyt häätää sutta heittelemällä sitä multapaakuilla.
Länsi-Suomen poliisi haluaa selventää, että tapauksessa poliisille ei ole osoitettu akuuttia tehtävää, jossa susi olisi vahingoittanut koiraa. Tämän takia poliisi ei ole voinut arvioida mahdollisen lopetusmääräyksen tarvetta.
”On tärkeää, että susihavainnoista ilmoitettaisiin välittömästi hätäkeskukseen.” Juha Joutsenlahti
”Akuutin vaaratilanteen ollessa jo ohi lopettamismääräys voidaan jättää antamatta, jos on todennäköistä, että vakavaa vaaraa aiheuttanut susi ei ole enää löydettävissä ja yksilöitävissä tapahtuma-alueelta”, ylikomisario Juha Joutsenlahti Lounais-Suomen poliisilaitokselta täsmentää.
”On tärkeää, että susihavainnoista ilmoitettaisiin välittömästi hätäkeskukseen, jotta asia tulisi dokumentoitua ja tarvittaessa asiasta ilmoitettaisiin välittömästi poliisille”, Joutsenlahti korostaa.
Tarvittaessa poliisilla on oikeus toimia nopeastikin, sillä poliisilain mukaan poliisilla on oikeus ottaa kiinni ja viimesijaisena keinona lopettaa eläin, joka aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle tai huomattavaa vahinkoa omaisuudelle taikka vakavasti vaarantaa liikennettä.
Eläin saadaan lopettaa myös, jos sen hengissä pitäminen olisi ilmeistä julmuutta sitä kohtaan. Toimenpiteitä voidaan kohdistaa vain siihen yksilöön, joka vaaraa on aiheuttanut.
Alueella oli tapahtumahetkellä voimassa karkotuslupa.
”Köyliön tapauksessa meidän myöntämä karkotuslupa oli tosiaan alueella voimassa kun tuo kerrottu kohtaaminen tapahtui, eli työkalut tilanteeseen puuttumiseksi olisivat sitä kautta olleet olemassa. Sutta olisi ollut mahdollista karkottaa myönnetyn luvan nojalla. Valitettavasti tieto tapahtuneesta ei kuitenkaan saavuttanut oikeita henkilöitä kuin vasta jälkikäteen”, toteaa riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta Satakunnasta.
Suomen riistakeskus on ensisijainen taho, joka vastaa karkotus- ja lopetustoimenpiteistä, jos susi on huolta tai mahdollista uhkaa aiheuttava.
Riistakeskuksen mukaan karkotuslupa on pääsääntöisesti aina ensimmäinen keino, jolla susitilanteisiin lähdetään puuttumaan.
”Mikäli susien käyttäytyminen ei kahdesta onnistuneesta karkotuksesta huolimatta muutu, seuraavassa vaiheessa myös poistolupa voi tulla harkittavaksi. Myös tässä tapauksessa kyseessä on aina kuitenkin tapauskohtainen harkinta”, Impola kertoo.
”Riistakeskus tekee päätöksiä ainoastaan hakemusten perusteella. Akuutit vaaratilanteet ja taajamatapaukset kuuluvat poliisille”, Impola vastaa kysymykseen siitä, voiko riistakeskus heti antaa määräyksen suden lopettamiseksi.
Suomen susikannan hoitosuunnitelmaan on kirjattu, että Suomen riistakeskus on ensisijainen taho, joka vastaa karkotus- ja lopetustoimenpiteistä, jos susi on huolta tai mahdollista uhkaa aiheuttava.
Poliisi taas vastaa tilanteesta, jos susi on uhkaa, vaaraa tai vakavaa vaaraa aiheuttava. Suden katsotaan poliisin omien ohjeistusten mukaan aiheuttavan vakavaa vaaraa, jos susi lähestyy ihmistä tai käyttäytyy uhkaavasti.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
