
Vanhan sanonnan mukaan kakkua ei voi samaan aikaan sekä syödä että säästää. Tämä ei kuitenkaan välttämättä päde metsien kohdalla. On mahdollista käyttää metsiä ja saada niitä lisää, olettaen että teet sen oikein.
Valitettavasti metsäkakkua on myös syöty väärin. Esimerkiksi maailman metsäpinta-ala pieneni 177 miljoonalla hehtaarilla vuosina 1990–2020. Metsien häviäminen on tapahtunut pääasiassa Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Mutta on myös toisenlaisia esimerkkejä.
EU27 on kolmen viime vuosikymmenen aikana kasvattanut metsäalaansa 14 miljoonalla hehtaarilla eli kymmenellä prosentilla, mikä vastaa lähes Itävallan, Belgian ja Hollanin yhteenlaskettua maa-alaa. Puun määrä EU:n metsissä kasvoi vieläkin nopeammin, 43 prosentilla. Tämä siitä huolimatta, että EU on viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana myös käyttänyt 13 miljardia kuutiometriä puuta metsätuotteisiin ja energiaan. Näin ollen EU on sekä syönyt metsäkakkua huomattavasti että tehnyt siitä isomman.
Mutta metsien tuoma hyvinvointi ei ole välttämättä kiinni määrästä, vaan laadusta. Metsä- ja puumäärätilastot kätkevät muita metsissämme arvostettuja ja tärkeiksi katsottuja tekijöitä, kuten monimuotoisuuden, metsien hiilinielut, virkistyksen ja kulttuurin. Esimerkiksi vallitsee yhteisymmärrys, että EU:n metsien monimuotoisuutta on vahvistettava edelleen.
Se, kuinka vastata kaikkiin erilaisiin ja lisääntyviin metsiin kohdistuviin vaatimuksiin tasapainoisesti ja kestävästi, tulee olemaan keskeinen poliittinen ja käytännön metsäkysymys tulevinakin vuosikymmeninä. On tärkeää pyrkiä tarkastelemaan tätä kysymystä kokonaisvaltaisesti, toisinaan ilmaistujen osittaisten toimien ja liian yksinkertaistettujen ohjeiden sijaan. Yksi koko ei myöskään sovi kaikille. Eli yhteensovittamistoimet tulisi räätälöidä alueellisiin olosuhteisiin sopiviksi.
Tilanne edellyttää myös luopumista sellaisesta ajattelusta, jossa metsien eri käyttömuodot nähdään väistämättä toisensa poissulkevana. Kuten vaikkapa biotalous ja monimuotoisuus. Niitä molempia tarvitaan. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että tietyillä toimilla on mahdollista lisätä biotalouden ja monimuotoisuuden keskinäisiä synergiahyötyjä ja vähentää niiden välisiä haittavaikutuksia.
Oikein hoidettuna metsät ovat kokonaisuus, joka tuottaa ilmastohyötyjä, luonnon monimuotoisuutta ja virkistystä, sekä yhtä monipuolisimmista ja hyödyllisimmistä raaka-aineista maan päällä.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
