Näin maatalous- ja metsäaloille haettiin: viime vuosina hakijamäärät ovat olleet nousussa, mutta kaikkein kovin hakuhuippu oli koronan aikaan
Luonnonvara-alan hakijamäärissä kasvua. Maataloustausta vaikuttaa edelleen vahvasti.Tilaajalle
Luonnonvara-alalla on vakaa asema opiskeluvalinnoissa. Viime vuosina hakijamäärät ovat olleet kasvussa eri koulutusohjelmissa. Kuva: Kari SalonenKiinnostus maatalousalaa kohtaan on kasvussa. Hakijamäärät ovat kasvaneet. ”Erityisesti ammattkikorkeakoulujen luonnonvara- alojen hakijamäärät ovat kasvaneet”, kertoo MTK:n koulutus- ja tiedepolitiikan johtaja Susanna Kumpulainen.
”Helsingin yliopiston maataloustieteiden kandiohjelman hakijamäärät ovat olleet viime vuodet vakaita. Hakijamäärä osuu 300 tuntumaan,”, kertoo maataloustieteiden kandidaattiohjelman johtaja Hanna-Riitta Kymäläinen Helsingin yliopistolta.
”Maatalous alana kiinnostaa, ruoantuotanto on merkittävä sekä ajankohtainen aihe. Lisäksi opintojen monipuolisuus on hakijoita kiinnostava vetovoimatekijä”, Kymäläinen analysoi.
Maa- ja metsätalouskoulutusta tarjoavat oppilaitokset Suomessa
ammattikoulut (21 kappaletta)
ammattikorkeakoulut (10 kappaletta)
yliopistot (2 kappaletta)
”Syksyisin aloittavia opiskelijoita on 78. Tästä määrästä noin puolet valitaan ylioppilastutkintotodistuksen ja toinen puoli valintakokeen perusteella. Aikaisemmat koulutustaustat tai arvosanat eivät ole este sisään pääsemiselle”, Kymäläinen täsmentää.
Hämeen ammattikorkeakoulun Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmaan hakijoita oli tänä vuonna 251 ja aloituspaikkoja on 90. Ensisijaisia hakijoita oli 85, kertoo Maaseutuelinkeinojen ja Smart Organic Farming -koulutuspäällikkö Emma Nylund.
”Alaa tullaan opiskelemaan eri syistä. Osa haluaa hakea tietoa ja osaamista omaa tilaa varten. Toiset haluavat kehittää maataloutta esimerkiksi asiantuntijan tai tutkijan työn kautta”, täsmentää Nylund
Sekä Kymäläinen että Nylund tunnistavat maatalousalaa opiskelevilla olevan usein kytkös maatalouteen, vaikkapa tausta perheen tai suvun maatilalta.
Metsäalaa Helsingin yliopistoon haki opiskelemaan 470 ihmistä. Luku on kasvanut viime vuodesta 16 prosenttia, selviää opetushallinnon verkkopalvelu Vipusesta.
Itä-Suomen yliopistoon Joensuuhun haki 257 ihmistä, laskua hakijamäärässä edellisvuoteen verrattuna 5,2 prosenttia.
Aloituspaikkoja oli Helsingissä 68 ja Joensuussa 45. Hakijoita yhtä aloituspaikkaa kohden oli Helsinkiin 7 ja Joensuuhun 5,7.
Aikaisempiin vuosiin verrattuna hakijamäärät metsäalan yliopistokoulutukseen ovat maltillisella tasolla. Helsingissä huippuvuosi oli 2020, jolloin hakijoita oli lähes 600. Itä-Suomessa taas vuonna 2021 oli 330 hakijaa, mistä on tultu hieman alaspäin kuluneina kahtena vuotena.
Kun tarkastellaan maatalous- ja metsäalan yliopistokoulutukseen hakijoita vuodesta 2017 alkaen, kokonaisuutena hakijamäärät ovat kasvaneet kaikissa alan yliopistokoulutuksissa.
Kevään 2023 yhteishaussa hakeneiden opiskelupaikat alkavat olla jo selvillä. Kevään ensimmäisessä ja toisessa haussa hakeneiden tulee ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 14.7.2023 klo 15.00 mennessä.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
